Terästehdas ei tuo lisää terveyspalveluita
Osa kuntalaisista kuvittelee, että kun terästehdas saadaan kuntaan ja siihen työntekijöitä, inkoolaisten terveyspalvelut lisääntyisivät. Tälle ajatukselle ei ole mitään perusteita, koska hyvinvointialueiden palveluista ei päätä kunta. Terästehdas ei tuo lisää terveyspalveluita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Arvioitaviin alueisiin kuuluu 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Valtiovarainministeriön laskelmat hyvinvointialueiden ensi vuoden 2025 rahoituksesta ovat muuttuneet olennaisesti, tilanne on heikentynyt aiemmista arvioista. Tilinpäätösennusteiden mukaan alueiden tämän vuoden alijäämä on yhteensä 1,42 miljardia euroa, mikä on lähes 600 miljoonaa euroa enemmän kuin alueet arvioivat viime vuonna laadituissa talousarvioissaan.
Inkoo kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, jonka rahoituksesta poistettiin 3,3 miljoonaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/55bbe8e0-d977-4789-a226-4a5e8b20ba5f
Hyvinvointialueiden rahoitus on laskennallista. Rahoitus lasketaan laissa määriteltyjen kriteerien mukaan. Valtio myöntää hyvinvointialueille rahoitusta asukasmäärän ja -tiheyden, vieras-, kaksi- tai saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien, pelastustoimen riskitekijöiden sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella.
Kriteereistä suurin kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. Sen pohjalta määräytyy noin 80 prosenttia rahoituksesta. Palvelutarvekerroin perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen, jonka pohjalta on määritelty kustannuksia tilastollisesti merkitsevästi selittävät tekijät. Tutkimuksessa huomioidaan myös sosioekonomisia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi väestön koulutus ja tulotaso.
Loput rahoituksesta määräytyy muilla tekijöillä. Toiseksi suurin elementti on alueen väestömäärä, jonka pohjalta määräytyy noin 15 prosenttia rahoituksesta. Tämä osuus myönnetään tasasuuruisena kutakin asukasta kohden. Loput kriteerit kattavat siis noin viisi prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Huomioitavaa on, että esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeva kerroin on vajaan prosentin suuruinen.
https://www.sttk.fi/ratkaiseeko-raha-hyvinvointialueet-kahden-tulen-valissa/
Länsi-Uudemaan hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien väestömäärät (2022 tilastokeskus)
Espoo 305 274, Hanko 7 832, Inkoo 5 384, Kauniainen 10 284, Karkkila 8 603, Kirkkonummi 40 722, Lohja 45 811, Raasepori 27 306, Siuntio 6 217 ja Vihti 28 913.
https://stat.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_tau_002.html
https://stat.fi/julkaisu/cln1i9lg94af80bw1rxn0njfg
Kuntaliiton Blogista:
Vaikka kuntien palveluja uudistetaan koko ajan toteutuneen väestökehityksen perusteella, niin moni väestöään menettävä kunta haluaa pitää kiinni palveluistaan viimeiseen asti. Sen vuoksi heikentyvä väestöennuste on voitu kuitata päätöksenteossa sillä, että juuri meidän kunnassamme kehitys saadaan käännettyä parantamalla palveluiden laatua ja houkuttelemalla kuntaan uusia asukkaita. Palveluja voidaan parantaa esimerkiksi maksuttomalla varhaiskasvatuksella tai rakentamalla kuntaan uusi, entistä ehompi koulurakennus. Kuntaan voidaan saada näillä keinoilla uusia asukkaita, mutta kilpailu kuntalaisista heikentää aina kunnan käyttötaloutta ja kasvattaa velkaantumista. Jos kunnalla ei ole muita ässiä hihassaan niin taloudelliset ja toiminnalliset riskit kasvavat pidemmällä aikavälillä. Keskittymällä vain yksittäisen kunnan palvelujen säilyttämiseen, menetetäänkin mahdollisuus kustannusten jakamiseen ja osaamisen kehittämiseen yhdessä naapurikuntien kanssa.
Monesti kuntien päähuomio kiinnittyy väestöennusteessa syntyvien lapsien, koululaisten tai kuntaan muuttaneiden asukkaiden lukumääriin. TE-palveluiden siirtyessä kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi huomiota tulee kiinnittää yhä voimallisemmin työikäisten määrän kehitykseen. Se antaa pohjaa myös kuntien veroennusteiden suunnalle tulevaisuudessa.
https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2024/vahvistunut-vaestoennuste-eriyttaa-kuntia-entisestaan
Väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2034
Vuosi 2021 tulee olemaan kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,6 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. Vuonna 2020 väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.
Huoltosuhde kasvaa kaikenkokoisissa kunnissa
Väestöennusteen mukaan huoltosuhde nousee koko maassa nykyisestä 61:stä 66:een. Syntyvyyden lasku, väestön vanheneminen ja poispäin suuntautuva muuttoliike nostavat huoltosuhteen erittäin korkealle tasolle väestöltään vähenevissä kunnissa. Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä heikommaksi tilanne kehittyy ennusteen mukaan.
Huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä on yhtä työikäistä kohden.
Holtittomilla investoinneilla kriisikunnaksi?
Yleisin syy kriisikunnaksi päätymiseen on kunnan taseeseen kertynyt alijäämä. Kuntien talouden kestävyyden arviointiin ei ole yksiselitteistä tapaa, saati tunnuslukua. Kriisikuntakriteeristö on tällä hetkellä laajin ja yleisimmin käytetty mittaristo, jonka perusteella talouden hyvyyttä ja huonoutta kunnissa arvioidaan. Kuten tähänkin saakka, on tärkeää, että tunnuslukuja ja raja-arvoja tarkistetaan kuntien toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa. Kuntien talouden näkymät ovat heikentyneet ja useat kunnat ennakoivat kohtalaisia tai huomattavia talouden sopeutustoimia, konkreettisista talouden kestävyyttä vahvistamista toimenpiteistä ollaan kunnissa erityisen kiinnostuneita.
Lue myös juttu Terästehtaan työpaikat velkarahalla.
Alla kunnanhallituksen yhteystiedot, ole aktiivisesti yhteydessä ja esitä kysymyksiä, mikäli et halua lisää lainaa kuntalaisena
https://www.inkoo.fi/kunta-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kunnanhallitus