Mielipidekirjoituksia ja muita julkaisuja liittyen Inkoo terästehdas aiheeseen
Många frågetecken kvar kring stålverket i Ingå
Blastr utför en ”katt & råttalek” med Ingå och Finland
Vi vill själva bestämma om stålverket
https://www.vastranyland.fi/2024-07-05/vi-vill-sjalva-bestamma-om-stalverket
Stålverket skulle förändra Ingå för alltid
https://www.vastranyland.fi/artikel/stalverket-skulle-forandra-inga-for-alltid
Stålverk mot naturvärderingar
https://www.hbl.fi/artikel/stalverk-mot-naturvarderingar
Pekka Seppäsen kolumni: Vihreä siirtymä ei ole vihreä eikä se ole siirtymä
Stålverk vs. naturvärderingar (sivu 13)
Stoppa bröllopet Blastr -Ingå! (sivu 13)
https://arkisto.epaper.fi/kirkkonummensanomat/lehdet/9058/keskiviikko-2662024
Onko Inkooseen pyrkivällä norjalaisyhtiöllä puhtaat jauhot pussissa?
Insändare: Vad är renR med Blastrs stålverk?
Blastr Green Steel undanhåller medvetet stålverkets negativa följder Insändare:
https://www.vastranyland.fi/artikel/b02a91be-5565-590d-bc52-cc4b0c61cb2d
Kansanedustaja Pia Kauma: Inkoon terästehdashanke sisältää erittäin merkittäviä riskejä (sivu 6)
Insändare: Saklig debatt behövs om Blastr
Ledare: Ingå riskerar bli stående vid altaret i det gröna racet
Vihreää vedätystä Inkooseen?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattihytola/vihreaa-vedatysta-inkooseen
Letter to Cargill regarding its ongoing business activities in Russia
”Vihreä kupla” todellisuus, sen synty ja kaatuminen. Selkeästi kuvattu ”vihreän kuplan” syntymekanismi Ruotsissa ja kaatuminen. Ja listattu useita esimerkkejä kaatuneista projekteista
https://timbro.se/smedjan/de-grona-bubblorna-skapas-av-systemfel/
Blastr Green Steel and Gargill sign agreement to accelerate decarbonisation of the steel value chain
Inkoon asukkaan mietteitä terästehtaasta
Olen pitkään halunnut kirjoittaa jotain Inkooseen suunnitellusta terästehdashankkeesta. Tällaisena pikkuyrittäjänä en vaan löydä aikaa näin valtavan hankkeen tutkimiseen, tietojen vertailuun ja ymmärtämiseen, siksi päätin nyt kirjoittaa jotain siitä ainoasta näkökulmasta josta pystyn, omastani.
Syy miksi muutin nuorena opintojani päättelevänä yrittäjän alkuna Inkooseen, oli että rakastuin sen luontoon. Täällä tuntui olevan kaikkea, merta, saaristoa, metsiä, soita, järviä ja vanhoja viljelysmaitakin. Edellisten sukupolvien työ on näkyvissä, laidunnettuja niittyjä, peltoja ja metsäteitä. Suomen suurin tammilehto ja vanhin lehmus!
Myöhemmin rakastuin myös ihmisiin täällä, yhteen erityisesti, mutta myös niin moneen iloiseen, luovaan, yhteisölliseen inkoolaiseen. Vi har dem alla, on kirjailijoita, muusikoita, taiteilijoita, on insinöörejä ja ekonomeja, on kokkeja ja keksijöitä, on kalastajia ja karjanhoitajia, hoitajia ja hyväntekijöitä, kaiken kirjavaa seurakuntaa. Meissä on valtavasti potentiaalia tämän kokoiseen kuntaan.
Sijaintimme on myös yksi Suomen parhaita, lähellä kaikkea, mutta silti omassa rauhassa. Huomaan eläväni jatkuvasti enemmän omavaraisesti Inkoossa, sitä mitä en täältä saa, harvoin tarvitsen.
Tapaan jatkuvasti työssäni Karaijan navetassa tänne palaavia turisteja ja haaveilijoita, he etsivät sellaista rauhaa ja autenttisuutta, joka on käymässä vähiin. Itse uskon että elämme muutosten aikaa, ihmisen kuormitus tälle pallolle on käymässä kestämättömäksi myös ihmiselle itselleen. Luonnon resurssit eivät kestä nykyisen kaltaista käyttöä. Meidän on syytä muuttaa suhtautumistamme ympäristöömme ja elämäntapaamme isosti. Uskon että lyhytaikaisen hyödyn tavoittelun aika on ohi. Me emme voi enää ulosmitata luonnon resursseja saastuttaen ja köyhdyttäen tulevien sukupolvien elämää. Meidän on siirryttävä kiertotalouteen ja rakennettava arvomaailmamme kestävälle pohjalle. Meidän ei tarvitse ulosmitata paikallisen luonnon resursseja ulkomaisten sijoittajien ja voitontavoittelijoiden ehdoilla. Inkoolaisesta luonnosta ja omasta hiilijalanjäljestämme olemme vastuussa vain me itse.
En halua kauniin kotikuntani muuttuvan ulkomaisen teollisuusyrityksen likaiseksi takapihaksi. En muuttanut Inkooseen vaurastuakseni inkoolaisen luonnon kustannuksella. Muutin Inkooseen ollakseni osa tätä luontoa ja yksi pieni lenkki sellaisessa sukupolvien ketjussa, jotka edistävät ja suojelevat paikallista kulttuuria ja luontoa. Siksi toivon, että meillä on malttia tutkia kaikki hankkeen vaikutukset todella huolellisesti ja tehdä päätös sen suhteen demokraattisesti, myös tulevaisuuden elämää ja inkoolaisia ajatellen.
Maarit Lassila
Kotona Inkoossa 28.4.2024