Lisätiedot kuntalaisaloitteeseen
Elinvoimainen Inkoo ilman terästehdasta, vedyn tuotantolaitoksia tai muuta massiivista, ympäristöä vahingoittavaa teollista toimintaa
Inkoo markkinoi itseään näin
”Nauttia arjessa ihanasta luonnosta. Haluatko nähdä lastesi kasvavan turvallisessa ympäristössä, lähellä luontoa. Inkoota ei turhaan kutsuta Länsi-Uudenmaan
helmeksi. Helsingin ja Hangon puolivälissä, keskellä kauneinta luontoa sijaitseva Inkoo tunnetaan kimmeltävästä merestä, vehreistä lehdoista, polveilevista metsistä, kauniista saaristosta ja rikkaasta kulttuurihistoriasta. Kodikkaat kylät tarjoavat maaseudun ja saariston kaunista luontoa ja rauhaa. Kunta suurella sydämellä, ihmiset edellä. Iloinen Inkoo, joka sijaitsee keskellä eteläisen Suomen kauneinta kulttuurimaisemaa, elää vuodenaikojen vaihtelun mukaan, ja on aina käynnin arvoinen.”
Kaavoitus
Joddböle V kaavahankkeen tavoitteena on teollisuusalueen mahdollistaminen, jonne voidaan rakentaa terästehdas, vedyntuotantolaitoksia sekä perustaa muuta alueelle sopivaa teollista toimintaa. Inkoon kunnanhallitus on 6.5.2024 kokouksessaan hyväksynyt Jodddböle V -kaavahankkeen kaavoitussopimuksen. PÄIVITYS 1.6.2024: Joddböle V suunnittelualueen koko on noin 444 hehtaaria (vastaa noin 630 jalkapallo kenttää)! Alue on suurentunut ja se on miltei 6 kertainen Joddbölessa olleeseen purettuun Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-alaan verrattuna. Kaavasuunnitelmaa ajetaan nopealla aikataululla päätökseen ilman että YVA on valmis.
Vertailuna, että Joddbölessä aiemmin toiminut ja purettu Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-ala on ollut noin 77 hehtaaria*.
Näin massiivinen teollisuusalue ja terästehdas muuttaisi myös maisemaa merkittävästi. Terästehtaan korkein torni olisi 140 m. Vertailuna että Näsinneule on 134,5 m ja Kirkkonummelle nouseva Suomen korkein rakennus Prysmian Groupin tuotantotorni 185 m.
Alle jäisi metsää, jossa on rikas lajisto sekä muinaismuistojäännöksiä. Lähellä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita sekä herkkä saaristoluonto. Tällä massiivisella saastuttavalla teollisuus toiminnalla olisi vaikutusta myös jo heikossa kunnossa olevaan Itämereen.
Tämä massiivinen teollisuusalue sijaitsisi vain 4 kilometrin päässä elinvoimaisen Inkoon kirkonkylältä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 metrin etäisyydellä terästehdas hankealueen reunasta. Inkoon keskustataajamaan noin 3 kilometriä. 3-7 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee runsaasti asutusta niin mantereella kuin saaristossa.
Joddböle V asemakaavamuutoksen tavoitteena on teollisuusalueen mahdollistaminen minne voidaan rakentaa terästehdas, vedyntuotantolaitos sekä perustaa alueelle muuta sopivaa teollista toimintaa. Joddbölen teollisuusalueen hankealue, jonne kaavaillaan Blastrin terästehdasta, on suuruudeltaan noin 180 hehtaaria (vastaa noin 260 jalkapallokenttää) ja sijaitsisi vain 4 kilometrin päässä Inkoon keskustasta. Alueelle merenrannan ja Marsjö järven välittömään läheisyyteen tulisi myös kaatopaikka.
Blaster Green Steel yritys vastaa Inkooseen suunnitellun terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.
Joddböle V asemakaavamuutos alue 444 hehtaaria
Joddböle V asemakaavamuutos, suunnittelualueen koko noin 444 hehtaaria! Alue on suurentunut. Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 24.6 ja pidetään nähtävillä 29.8 asti. Lue Inkoon kunnan tiedote asiasta tämän linkin kautta: https://beslut.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=96585. Asukastilaisuudet järjestetään 26.6. sekä 14.8. Nähtävilläolon aikana osalliset voivat jättää huomautuksia valmisteluaineistosta ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kesän jälkeen kaava-aineisto tarkistetaan palautteen ja tarkentuneiden selvitysten mukaan kaavaehdotukseksi, joka tavoiteaikataulun mukaan asetetaan nähtäville lokakuussa 2024. Uusi asukastilaisuus järjestetään kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana.
Täältä löydät ajankohtaista tietoa Joddböle V asemakaavoituksesta (Inkoon kunnan tekemä Uutinen 18.6.2024):
https://www.inkoo.fi/2024/06/18/tietoa-joddbole-v-asemakaavoituksesta
Täältä löydät suoraan viimeisimmät raportit ja selvitykset liittyen Joddböle V asemakaavamuutos FI&SV (19kpl liitettä).
Detaljplanändring – Asemakaavamuutos – Joddböle V :
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/pk_attn_tweb.htm?id=95626
Kaava-alueen maanomistajat tiedon löydät tämän Joddböle V asemakaavamuutos raportin kautta, sivu 34 https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95276&version=1
Inkoon kunta on 7.5.2024 ilmoittanut että kunta tulee kotisivuillaan kertomaan miten kaavoitushanke etenee. Kunnanhallitus päätti 11.12.2023 kaavoituksen aloittamisesta – Joddböle V.
* Alueen pinta-ala on saatu tätä kautta. Entisen Fortumin hiilivoimalan kiinteistö 149-432-8-0 on merkitty tietojärjestelmään tunnuksella 100320291, YVA-ohjelma sivu 114.
Kansallismaisema-alueet
Inkoossa suunnitteilla olevan hankealueen lähellä on paljon kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita, joihin massiivinen teollisuusalue vaikuttaisi. ”Seudun vetovoimaa lisäävät rikkaat kulttuuriympäristöt.” Kansallismaisema alue Snappertuna-Fagervik sijaitsee vain 3,5 kilometrin päässä hankealueesta.
Fagervikin ruukinalue Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Ruukinkartanon puutarhat ja puistot ovat merkittävimpiä historiallisia puutarhoja maassamme.
Alla linkki Museoviraston karttaan, josta näet muu muassa valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet,
valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, kulttuuriperintökohteet, muinaisjäännökset,
suojellut rakennukset. Valitse KARTTATASOT ja aktiiviseksi sen mitä haluat esiin: https://kartta.museoverkko.fi/?action=showRegistryItem&id=4976®istry=rky2000&mapLayers
=20&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR0euLFApsUPk0xvbA1scDkXwZCBfR_xK2NETp5euxr9WQX9
4ZGdf0iFZow_aem_AcoSdqXljVdUkD0wzgIFx5eWmO3SfkQfjYLzyhenFpP73eoI-
0nU58b01A4wzHv4OSVfmLIV5a9JoJB64Jj22s8S#
https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/05/Missa-maat-on-mainiommat.pdf
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/maisemat/kansallismaisemat
https://www.fagervik.fi/FIN/fagervik.htm
https://matkasto.net/fagervikin-ruukki-kartano-fagervik-inkoo/
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=887
Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000-alueet
Hankealuetta ja laivaväylää lähimmät Natura 2000-alueet, luonnonsuojelualueet ja Suomen kansallisesti tärkeät FINIBA-lintualueet. Hankealuetta lähimmät Natura 2000-alueet ovat Elisaaren ja Rövassin lehdot, Stora Fagerö, Inkoon saaristo, Österfjärden, Långan kosteikko ja Stormossen. Hankealueelle tuleva laivaväylä kulkee muutamien Inkoon saariston Natura 2000-alueeseen sisältyvien saarten läheltä.
Joddböle V kaavahankealue ulottuu Bredsmossenin luonnonsuojelualueen reunaan ja tämän luonnonsuojelualueen läntisin osa-alue on 300 metrin päässä terästehdas hankealueesta. Noin 700 metrin päässä hankealueesta etelään sijaitsee Storramsjön ja Jakobramsjön luonnonsuojalualue. Storramsjön luonnonsuojelualueeksi nimetystä kokonaisuudesta tuli vuonna 2002 pinta-alaltaan Inkoon suurin suojelualue. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Kavakorpi noin kilometrin päässä. Inkoon saaristoon on saatu juuri uusi suojelualue kun Stora Fagerön saaren ympärille perustetaan merensuojelualue (262 hehtaaria). Lisäksi uuden luonnonsuojelualueen ennallistaminen alkanut syksyllä 2023 Inkoon Bjursissa Orslandetissa, tämä saari on hankealueen edessä/lähellä.
Hankealueen pohjois- ja länsipuolella sijaitsee Suomen kansallisesti tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin kuuluva Karjaan järvialueen aluekokonaisuus lähimmillään noin puolen kilometrin päässä hankealueesta.
Natura 2000-alueet kartta: https://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=1ec276d5e14b4888993285fcb447b3dc
Kartta, jossa luonnonsuojelualueet. Valitse Aineistot- Ympäristö-Luonnonsuojelualueet: https://inkoo.karttatiimi.fi/?
setlanguage=fi#https://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/finiba/
https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/finiba/finiba-raportti.pdf
https://www.ts.fi/uutiset/1073876971
https://www.luontoon.fi/-/uuden-luonnonsuojelualueen-ennallistaminen-alkaa-inkoon-bjursissa
Luonnonsuojelulaki
Uusi Luonnonsuojelulaki voimaan 1.6.2023, Kuntien näkökulmasta keskeiset muutokset uudessa luonnonsuojelulaissa (9/2023) säännöskohtaisesti tarkasteltuina
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2023/uusi-luonnonsuojelulaki-voimaan-162023-0
”Voidaan sanoa, että laki tunnistaa aiempaa paremmin kunnat luontotoimijoina. Uuden lain 11 §:n mukaan kunta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelulaissa on paljon sääntelyä, joka tulee huomioida kunnan ja kunnallisten viranomaisten toiminnassa. Esimerkiksi luontotyyppisuojelun laajentuminen tulee huomioida. Laissa on myös uusi säännös uhanalaisten eliölajien huomioonottamisesta. Sen mukaan viranomaiset ottavat uhanalaiset eliölajit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa”. Luonnonsuojelulakia tarkentava asetus hyväksytty 9/2023.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230009
Strategiat
Kunnan tulee huomioida että Joddböle V kaavahanke on Uusimaakaava 2050 tai Uusimaa ohjelma 2022-2025 mukainen. Uusimaakaava 2050, ”ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnonvarojen ja luonnon kestävä käyttö”. ”Länsi-Uudellemaalle sijoittuu sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokkaita luontoalueita.”
https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/01/Selostus.-Uusimaa-kaava-2050.pdf
Uusimaa ohjelma 2022-2025. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma eli Uusimaa-ohjelma tavoittelee ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa.
Ohjelma sisältää kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä vuoteen 2030 ulottuvan vision.
Inkoon kunnan toiminta tulee olla linjassa oman strategiaansa nähden. https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Strategia-2022-2025.pdf
Ilmansaasteet
WHO Ilmansaasteet vaikutus ihmisen terveydelle ja osallisuus ennenaikaisiin kuolemiin dataa. Saastuneessa ilmassa leijuvat pienhiukkaset voivat johtaa muun muassa aivohalvauksiin, sydänsairauksiin ja keuhkosyöpään. Järjestö päivitti pienhiukkasten ohjearvonsa todeten ilmansaastutuksesta johtuvan tautitaakan olevan samalla tasolla muiden maailmanlaajuisten terveysriskien, kuten epäterveellisen ruokavalion jne. kanssa.
https://www.who.int/publications/i/item/97892400342281
https://www.who.int/health-topics/air-pollution#tab=tab_1
Vain seitsemän maata ylsi viime vuonna Maailman terveysjärjestö WHO:n asettamaan ilmanlaatustandardiin. Näiden seitsemän maan joukossa Pohjoismaiden ainoa edustaja oli Suomi. Tämä on asia mistä Inkoon-Suomen todella kannattaa pitää kiinni!
Itämeren ja vesistöjen suojelu
Runsas laivaliikenne tulisi entisestään heikentää meren kasvustoa ja kalakantoja. Se myllää vettä samentaen sitä ja aiheuttaa myös veteen melusaastetta. Pintavesien ekologinen tila alueella, rannikkovesi Välttävä.
”Itämeren tila edelleen huolestuttava. Itämerta vaivaavat rehevöityminen, eräät haitalliset aineet ja merialueiden kasvava käyttö. Osalla Suomen merialueista näkyy merkkejä paranemisesta. Itämeren tilaa seurataan jatkuvasti. Seurantaohjelmassa tarkkaillaan meren rehevöitymistä, veden laatua, meriluontoa ja muita meren hyvinvoinnin osa-alueita. Tavoitteena on, että jokaisella osa-alueella saavutetaan hyvä tila. Tähän on vielä matkaa kaikkialla Itämerellä. Itämeren rehevöityminen näkyy sinilevämassoina, veden samenemisena ja merenpohjan happikatona. Suomessa tilanne on heikoin Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkovesissä.”
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/itameren-tila
Stora Fagerötä ympäröivällä 262 hehtaarin merialueella esiintyy meriajokasta. Meriajokaspohjat on uudessa luonnonsuojelulaissa (9/2023) suojeltu luontotyyppi. Tehtaan jäähdytys- ja prosessivesien purku vaikuttaisi Stora Fagerö alueeseen ja meriajokkaaseen haitallisesti.
Uusi suojelualue Inkoon saaristoon! Fagerön merialue. Inkoon seurakunnan omistaman Stora Fagerön saaren ympärille perustetaan uusi merensuojelualue (262 hehtaaria). Inkoon seurakunta hyväksyi suojelun kokouksessaan maaliskuussa, ja Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi suojeluhakemuksen huhtikuussa. Näin suojelun piiriin saadaan mm. alueella kukoistavat meriajokasniityt. Meriajokas on merkittävä hiilensitoja ja se kuuluu Itämeren avainlajeihin, eli se tarjoaa ravintoa ja elinympäristön useille muille lajeille! Stora Fagerön merialueen luontoa tullaan turvaamaan muun muassa ruoppaus-, vesiviljely- ja metsästyskielloin.
” Alueella sijaitsevat arvokkaat merenalaiset luontotyypit, meriajokaspohjat ja suojaisat näkinpartaispohjat, ovat uuden kesäkuussa 2023 voimaan astuneen luonnonsuojelulain luontotyyppejä, joita ei saa hävittää tai heikentää. Laaja suojelualue turvaa muun muassa näiden luontotyyppien säilymistä Stora Fagerön merialueella,” sanoo Iida Kämäri Uudenmaan ELY-keskuksesta.”
https://www.bsag.fi/ajankohtaista/stora-fageron-suojeluhakemus-hyvaksyttiin/
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luonnonsuojelulain-luontotyypit
Luonnonsuojelulaki: Uusia luontotyyppejä lain 64 §:n luettelossa mainittu meriajokaspohjat.
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2023/uusi-luonnonsuojelulaki-voimaan-162023-0
Kunnan tulee olla sitoutunut rannikkovesien suojeluun sekä Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visio ja strategia 2027 aiheisiin johon kirjattu, että Länsi-Uusimaa kunnat edistävät aktiivisesti Itämeren suojelua. Terästehdas hanke tai massiivisessa Joddböle V käynnistämissopimukseen kirjoitut teollisuus alueet eivät tue näitä.
https://luvy.fi/vesistovisiot/lansi-uudenmaan-kunnat-edistavat-aktiivisesti-itameren-suojelua/
https://luvy.fi/vesistovisiot/l-u-vesienhoidon-visio/
Joddböle V tulee olla linjassa Suomen rannikko strategian kanssa
https://storymaps.arcgis.com/stories/5f7386b449e44d048202d32d924ae155
Tuore Luontopaneelin raportti kertoo Vedenalaisen luonnon köyhtyminen Suomen rannikkoalueilla. Itämeri on yksi maailman nopeimmin muuttuvista meristä maailmassa.
”Luontokato on globaali uhka joka etenee myös merissä nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Luontokato eli luonnon köyhtyminen tarkoittaa luonnonvaraisen elämän hiipumista maapallolta ihmistoiminnan seurauksena. Ihminen on osa luontoa ja tarvitsee muuta luontoa selviytyäkseen. Luontokadon pysäyttäminen on siten myös ihmiskunnan kohtalonkysymys.”
Koosteita Blastr Green Steel Oy:n terästehtaan merkittävistä ympäristövaikutuksista (YVA-ohjelmasta)
Blastr terästehdas ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta poimintoja infoilla
Liikenne
Kuorma-auto liikenne 43 kuorma-auto meno-paluu kuljetusta per päivä/vuosi. Laiva liikenne yli 1 laivaa per päivä/vuosi (sivu 56-57). Kemikaalikuljetukset (vaarallisten aineiden kuljetukset) ja prosessijätteiden kuljetukset toteutettaisiin pääsääntöisesti rekoilla. Raskasliikenne lisääntyisi esim. tie 51:sellä. Tieliikenteen pakokaasut on jo tällä hetkellä yksi merkittävimmistä Inkoon ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä (sivu 12). Vilkasliikenteisen Kantatie 51 turvallisuutta tulisi kehittää.
Veden käyttö ja Marsjön järvi
Makea vesi otettaisiin läheisestä Marsjön järvestä, vedyn ja teräksen valmistuksessa tarvitaan makeaa vettä. Marsjön on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Makean veden tarve 5000 m3 vuorokaudessa eli 1825 000m3 vuodessa, tarve tarkentuu suunnittelun edetessä (sivu 59-61). Marsjön järvi on melko matala, keskisyvyys vain noin 3m ja suurin syvyys 6-9m (sivu 122). Marsjön järven tila mittauksissa hyvä. Marsjön järvi toimii Inkoon kunnan talousveden varavedenottamona. Jos hanke toteutuu on sillä vaikutus myös Marsjön järveen ja myös suosittuunja ihastuttavaan Björvikenin hiekkarantaan. Marsjön järven rannalla sijaitsee myös Kavalahden leiri- ja kurssikeskus joka on partiolippukuntien käyttöön, jota käyttävät pääosin lapset. Marsjön järven kaltaisia puhtaita levättömiä vesistöjä ei ole montaa alueella.
Marsjönin veden käyttö ei saa vaarantaa järven ekologiaa tai sen toimintaa varavedenottamona.
Blastr verkkosivuilla myös aiheesta Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä kohta 11. ”Osa vedyn ja teräksen valmistuksessa tarvittavassa makeasta vedestä on tarkoitus hankkia Marsjö -järvestä” https://www.blastr.no/Newsroom/LocalUpdate/LU%20post/?permalink=yleisimmin-kysyttyj%C3%A4-kysymyksi%C3%A4-blastr-green-steelin-ultra-matalan-co-ter%C3%A4stehtaan-ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutusten-arvioinnista-&fbclid=IwAR0P8mlJWhkyyZy3ioWvOFxbcTkyfc3cyNzcquUpOjrJqr3WlEwul5U1jKo_aem_ATjep8M05jlcx4p8fH0VAiyZFtOgZcQYw2U7qlagk7m9dVslbrnY_sL-3INlpbLUbr0
Kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoltaan merkittävät kohteet
Liito-oravia hankealueella (sivu 108). Liito-oravien reviiri havaittu vuoden 2023 inventoinnissa hankealueen koilliskulmasta Mossaholmarnan alueelta. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/liito-orava
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20231066?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=liito-orava
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20231066
Osa hankealueesta on metsämaata (sivu 10). Jos hanke toteutuu vähemmän metsää jossa rikas lajisto ja joka vaimentaa syväsatamasta jo nyt kantautuvaa melua. Uhanalaisista luontotyypeistä alueella esiintyy pienalaisesti lehtokorpea/kosteaa keskiravinteista lehtoa, jotka molemmat on arvioitu vaarantuneiksi luontotyypeiksi sekä mustikkakorpea/metsäkortekorpea. Metsäkorpi on erittäin uhanalainen. Alueella runsaana esiintyvä kalliometsät on arvoitu silmällä pidettäväksi luontotyypiksi. Hankealueen reunassa on keto, jossa esiintyy edustavaa ketokasvilajistoa. Kedot on luonnonsuojelulain (9/2023) mukaan suojeltua luontotyyppi (sivu 104-108).
Hankealueella ja sen lähistölle on kirjattu havaintotiedot noin 30 suojelullisesti arvokkaasta lintulajista (sivu 12).
Asutus ja muut herkät kohteet
Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 metrin etäisyydellä terästehdas hankealueen reunasta. Inkoon keskustataajaamaan noin 3 kilometriä. Etäisyys Inkoon keskustaan noin 4 kilometriä. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijoittuvat lähimmilleen vain 4 kilometrin päähän hankealueelta (sivu 79). 3-10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee runsaasti asutusta niin mantereella kuin saaristossa. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on suosittu Lokin metsävaellus (sininen reitti,) joka on 6,5 km pitkä vaellusreitti Storskogenissa. Tässä pieni poiminta muista kohteista ja asunalueista hankealueen lähellä. Fagervik ja Barösund noin 5 kilometrin päässä. Fagervik on kylä Inkoossa ja Fagervikin ruukki on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista. Barösund on saaristolaispaikkakunta Inkoon läntisellä alueella. Elisaari on noin 4 kilometrin päässä hankealueesta. Elisaari on luonnonkaunis virkistysmiskohde Inkoon saaristossa, osa Elisaaresta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuodesta 1994 alkaen. Elisaaressa on yksi Suomen suurimmista luonnonvaraisista tammimetsistä. Hankealuetta lähimmät asuinalueet Inkoo lisäksi on Karjaalla ja Muistiossa jotka noin 14 kilometrin päässä hankealueesta.
https://www.fagervik.fi/FIN/fagervik.htm
https://www.fagervik.fi/FIN/fagervik.htm
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=887
Liito-oravia hankealueella
Liito-oravia hankealueella (sivu 108). Liito-oravien reviiri havaittu vuoden 2023 inventoinnissa hankealueen koilliskulmasta Mossaholmarnan alueelta. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/liito-orava
Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelusta 1066/2023
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20231066?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=liito-orava
Luontodirektiivin meriluontotyyppejä on hankealueen välittömässä läheisyydessä ja lähialueilla
Koko Fagerviken on luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi laaja matala lahti. Laajoja matalia lahtia uhkaa etenkin rantarakentaminen ja veneväylien ruoppaaminen. Hankealueen lähialueilla sijaitsee myös rannikon laguuneja. Rannikon laaguuneissa esiintyy yleisesti monipuolinen ja runsas kasvi- ja eläinlajisto, joista monet ovat uhanalaisia. Nötön saaren länsi- ja eteläpuolien vesialueet kuuluvat rannikon laguuneihin ja kapeat salmet yhdistävät ne Fagervikeniin. Fagervikenin perukka on yhteydessä Backavikeniin, joka on rannikon laguuni. Laguunit ovat erittäin herkkiä rehevöitymiselle, vesiliikenteelle ja ruoppaamiselle. Lisäksi laivaväylän ja Fagervikenin edustalla sijaitsee GTK:n tekemien riuttamallien perusteella riuttoja. Riutat ovat herkkiä rehevöitymiselle sekä lisääntyvä laivaliikenne ja kasvanut aluskoko todettu aiheuttavat paikallisia muutoksia aallokkoisuuden kasvaessa laivaväylien läheisyydessä. Terästehdashanke toteutuessaan aiheuttaisi siis muutoksia myös näihin.
Luontodirektiivillä suojellaan Euroopan unionin tärkeänä pitämiä luontotyyppejä, jotka ovat pääsääntöisesti pienialaisia tai vaarantuneita. Luontodirektiivin meriluontotyypit: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luontodirektiivin-luontotyypit#it%C3%A4meren-ja-rannikon-luontotyypit
Vesikasvillisuus ja vedenalaiset luontotyypit
VELMU-hankkeessa kerätyn aineiston ja siinä tehtyjen todennäköisyysmallien perusteella erittäin uhanalaisia (EN) punaleväpohjia esiintyy hankealueen läheisyydessä Fagervikenin edustalla. Mallinnusten perusteella punaleväpohjia esiintyisi myös Fagervikenin rannoilla hankealueen edustalla (sivu 136). Fagervikenin edustalla sijaitsee myös mallinnusten perusteella Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaisiksi (EN) luokiteltuja haurupohjia (sivu 137). Fagervikenissä esiintyy näkinpartaispohjia (sivu 138). Suojaisat näkinpartaispohjat on Luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luontotyypit (64 §).
Lisäksi muu muassa Stora Fagerötä, Jakobramsjötä ja Vålötä ympäröivällä merialueella esiintyy meriajokasta. Meriajokaspohjat on uudessa luonnonsuojelulaissa (9/2023) suojeltu luontotyyppi.
Linkki VELMU vedenalaisen meriluonnon karttapalveluun https://velmu.syke.fi/
”Luontokadon on viimeisen 20 vuoden aikana ymmärretty olevan ilmastonmuutoksen ohella maapallon suurin uhka. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Suurimman uhan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudelle aiheuttaa ihmisen toiminta. Itämeren vedenalaisen luonnon suojelemiseksi tarvitaan tekoja sekä merellä että maalla” Velmua ohjaa ympäristöministeriö ja koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Hankealueen ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä ja kulttuuriperintökohteita (sivu 94, 98 ja 102).Hanke-alueen eteläosassa sijaitsee paikallisesti arvokas Stor-Olarsin tila rakennuksineen sekä sitä ympäröivä peltoalue, Stor-Olarsin tila pihapiiri on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi (sivu 102). Hankealueella sijaitsee kiinteäksi muinaisjäännöksiin luokiteltu historiallinen hiilimiilu (sivu 98, 102). Vähintään sadan vuoden ikäiset hiilimiilut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (sivu 98). Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettu muinaismuistolailla ja ovat muistona Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Inkoon Joddbölen alue on ollut asuttuna ainakin 1500-luvulta.
Museoviraston kartta josta näet muu muassa valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, kulttuuriperintökohteet, muinaisjäännökset, suojellut rakennukset. Valitse KARTTATASOT ja aktiiviseksi sen mitä haluat esiin:
https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/05/Missa-maat-on-mainiommat.pdf
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295
Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat 3,5km päässä hankealueesta (sivu 91), kulttuurimaisema periytyy keskiajalta ja alueella on keskiaikainen linna (sivu 96).
Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Fagervikintie, joka on osa Suurta Rantatietä. Etäisyys lähimmilleen hankealueesta 0,2km (sivu 90, 92). Suuri Rantatie on yksi Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä. Tie johtaa länteen Fagervikin ruukinalueelle, joka on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Fagervikin ruukkialue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja sijaitsee vain 3,5km päässä hankealueesta (sivu 92). Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä hankealueen lähellä on alueen eteläpuolella 2,3km päässä sijaitseva Barösundin väylä ja idässä Inkoon kirkko ja pappila 3,8km päässä hankealueesta (sivu 90, 92) sekä Österkullanbäckenin kylä- ja viljelymaisema 5,9km päässä ja Tähtelän kylä 6,8km päässä hankealueesta (sivu 92). Barösundin väylä on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikenneväylä ja solmukohta. Väylän historia näkyy ympäristössä, rakennuskannassa näkyy vanhaa talonpoikais-, kalastaja- ja luotsiasutusta sekä 1800-luvun lopulta alkaen rakennettuja huviloita.
Hankealueen lähellä on myös paljon maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristö 0-7,5km etäisyydellä hankealueesta (sivu 94, 96-97). Kuten Inkoon saariston kulttuurimaisema (Barölandet, Barösund, Orslandet, Stor Ramsjö). Hyvin säilynyt, yhtenäinen saariston kyläkeskus. Osa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta (sivu 97). Inkoon saariston kulttuurimaiseman keskeinen osa on Barösundin jo 1200- luvun väyläselostuksissa mainittu salmi. Sitä ympäröivillä saarilla (mm. Barölandet, Orslandet ja Stor Ramsjö) on ollut asutusta jo keskiajalla. Orsin asutus on todennäköisesti kuitenkin paljon vanhempaa.
https://www.inkoo.info/l/inkoon-joddbolen-historiaa
https://www.proagria.fi/uploads/Fagervikin-ja-Snappertunan-kulttuurimaisemat_Uusimaa.pdf
Sivutuotteet ja jätteet
Arvio toiminnasta syntyvistä jätteistä on 634 000 tonnia/vuosi (sivu50-54). Alueelle merenrannan läheisyyteen tulisi kaatopaikka joka kooltaan 11 hehtaaria (vastaa yli 15 jalkapallokenttää). Kaatopaikan korkeus maan pinnasta täyttöajan päättyessä noin 21 metriä. Kaatopaikan käyttöiäksi arvioidaan noin 30 vuotta. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on arviolta noin 60 000 tonnia vuodessa. Vertailuna, että Joddböleen loppusijoitusalueelle eli kaatopaikalle päätyisi määrällisesti 1/5 osa Helsingin kotitalousjäte määrästä vuodessa, vertailu Helsingin 2022 kotitalousjätteen määrään. Kotitalousjätteen määrä (sisältää kaikki jätelajit) Helsingissä vuonna 2022 on ollut 330 067 tonnia/vuosi.
Rakentaminen sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset ja päästöt ilmaan
Rakentamisen aikana ilmapäästöjä syntyy esimerkiksi työkoneiden ja raskaan liikenteen pakokaasupäästöistä sekä räjäytysten, louhinnan ja murskauksen aikaisesta pölyämisestä. Hankealueen rakentaminen edellyttää huomattava määrän louhintaa (sivu 62). Rakentamisvaiheessa aiheutuva maarakennustyöpöly voi aiheuttaa hetkellistä ja paikallista ilmanlaadun heikentymistä (sivu 64). Rakentamisen valmistelu edellyttää myös puuston poistoa alueelta (sivu 62).Tehtaan rakentaminen vaikuttaa hankealueen läheisyydessä liikennemääriin ja erityisesti raskaan liikenteen määrät kasvavat (sivu 64). Rakentamisen aikainen melu, melua syntyy laitoksen rakentamisen aikana maanrakennustöistä sekä uusien rakennusten ja tuotantoprosessien vaatimista rakennustöistä. Maanrakennustöiden osalta erityisesti räjäytykset, louhinta ja murskaus ovat meluavia työvaiheita. Rakentaminen voi sisältää paalutuksia ja pontituksia (sivu 64). Paalutus ja pontitus aiheuttaa melua ympäristöön.
Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet
Hankkeen merkittäväksi turvallisuustekijäksi on tunnistettu vedyn valmistus sekä käyttö pelkistyksessä. Vety on kaasu joka on erittäin helposti syttyvää. Myös hapen ja kaasujen ja kemikaalien käsittelyyn liittyy riskejä (sivu 65). Hankkeeseen liittyy tyypillisiä teollisen toiminnan ympäristöriskejä, kuten esimerkiksi kemikaalisäiliöiden- ja putkistojen vuodot tai puhdistusprosessien häiriöpäästöt. Raaka-aineiden, erityisesti kierrätysteräksen, mukana voi tehtaalle tulla epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa ympäristöriskejä. Alueella liikkuu paljon raskasta liikennettä (sivu 66).
Melu- ja tärinähaitat
Massiivinen terästehdas ja sen toimintaan liittyvä runsas raskasliikenne sekä laivaliikenne lisäisi Joddbölestä kantautuvaa melua että tärinää ja vaikuttaisi näin merkittävästi asukkaiden viihtyvyyteen. Alueella on jo nyt toimijoita kuten LNG-terminaali joka toimii myös yöaikaan ja jonka aiheuttama melu ylittää yö-ajan 50 db ohjearvon noin 1-4 db lähimpien häiriintyvien kohteiden luona (sivu 157). Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 metrin etäisyydellä terästehdas hankealueen reunasta (sivu 79). 3-5km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee runsaasti asutusta, joten lisääntyvä melu- ja tärinähaitta koskisi lukuisia asukkaita. Vesistöt kantavat ääntä, joten meluhaitat kantautuvat laajasti myös saaristoon päin. Toiminnan suunnittelualueen läheisyydessä Joddbölen alueella on nykytilanteessa useita ympäristömelua aiheuttavia teollisia toimijoita. Inkoon Shipping Oy Ab ja Fortum Power and Heat Oy satama-alueiden toiminnot ovat merkittävimmät ympäristömelun aiheuttajat lähimpien häiriintyvien kohteiden luota tarkasteltuna. Sataman toimintaan liittyvät melulähteet ovat alusliikenne sekä satamien lastaus- ja purkutoiminta. Lisäksi satama-alueen läheisyydessä toimii Rudus Oy:n kiviaineksen louhintaa ja murskauslaitos. Muuta melua aiheutuu alueen tiestön kevyestä ja raskaasta liikenteestä. Fortumin syväsatamassa melulähteenä toimii LNG-varastolaiva. Terminaalin toiminta on ympärivuorokautista ja toiminnan eri vaiheet ovat pitkäkestoisia. Toimintaa voidaan ajatella jatkuvana melulähteenä (sivu 156). Alueella tällä hetkellä tapahtuva louhinta ja raskas tieliikenne voi aiheuttaa tärinää (157). Terästehtaan meluhaitoista ei ole YVA-ohjelmassa dataa. Melumallinuksista laaditaan erillinen raportti, joka liitetään YVA-selostukseen ja tulokset kuvataan YVA-selostuksessa (sivu 175).
Käyttöikä
Tehtaan suunniteltu tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta (sivu 65). Jäljelle jää pilaantuneet maat, vesistö, tuhoutunut luonto. Mitä enemmän tutustut tähän hankkeeseen sitä enemmän huomaat sen järjettömyyden.
Blastr Green Steel Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (FI & SV)
Annetut lausunnot YVA-ohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys
Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Pro Inkoo ry
WWF
Mielipiteet, ELY Uusimaa kirjaamo
Lausuntokoonti
Lausuntokoonti Inkoo Terästehdas YVA-ohjelmasta, sisältää muu muassa Inkoon kunnan, Raaseporin kaupungin, Metsähallituksen, Tukesin, Fingrid, Väyläviraston lausunnon. Sivut 21-42 Inkoon kunnan lausunto. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/LAUSUNTOKOONTI_INKOON_TER%C3%84STEHDAS_18102023.pdf?fbclid=IwAR1hrjkbOFkDJgLRXD2yPCKKaG_VdGgfgv06FMDTs_GnaKnCRo0_HU-n2i0_aem_AUBKyg31zvXPqYBJyGzSRNYWgz-wHLihPsYXVIFq8zRb2mzSQ63zLzvQmJFUVmubu2qFOF2FB17IJT0yiflYkP-e https://www.ymparisto.fi/…/LAUSUNTOKOONTI_INKOON_TER%C3…
Elinvoimainen Uusimaa ilman terästehdasta – yhdistyksen verkkosivut ja Facebook
https://www.livskraftinyland.fi
https://www.facebook.com/share/NX2BzKETfqaGkPwA/?mibextid
Elinvoimainen Uusimaa ilman terästehdas yhdistys jakaa tietoja muu muassa terästehdas hankkeen etenemisestä ja kaavoitus- ja lupamenettelystä sekä tehtaan haittavaikutuksista ympäröivään luontoon, ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Yhdistys on tehnyt fakta & info koostetta jonka lähteenä on ”Blastr Green Steel Oy Vihreä terästehdas Inkoo Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 14.8.2023”
Podcast liittyen Blastr terästehdas hanke Inkoo Joddböle
https://aoe.fi/#/embed/3725/sv
Inkoon elinvoima faktaa. UUTINEN (10.10.2023). Inkoo otti aimo harppauksen alueellisen elinvoiman raportissa
Inkoon sijoitus 47. Terästehdas kaupunki Raahen sijoitus 127. Sijoitusasteikko 1-293 (1 paras ja 293 heikoin sijoitus).
https://www.inkoo.fi/2023/10/10/inkoo-otti-aimo-harppauksen-alueellisen-elinvoiman-raportissa
https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2023
Hankkeen yhteystiedot
Hankkeen yhteystiedot löytyvät hankesivuilta. Hankevastaavan, YVA-konsultin ja yhteysviranomaisen kautta saa lisätietoa ja voit esittää kysymyksiä YVA-menettelystä