Suomen suurimpia teollisuusalueita Inkooseen?
Tuleeko Inkooseen Suomen suurimpia teollisuusalueita edustava terästehdas ja vedyntuotantolaitos.
Joddböle V asemakaavamuutos/kaavaehdotus alueen koko on noin 444 hehtaaria! Kokonaisrakennusoikeus olisi 1260 000 kerrosalaneliömetriä. Alue on miltei 6 kertainen Joddbölessa olleeseen purettuun Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-alaan verrattuna. Tehtaan toiminta olisi jatkuvatoimista prosessiteollisuutta, toiminnassa 24/7/365.
Blastrin hankealue on 203 hehtaaria ja se on kolme kertaa suurempi kuin Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-alue on ollut. Vertailuna, että Joddbölessä aiemmin toiminut ja purettu Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-ala on ollut noin 77 hehtaaria.
Joddböle V kaavahankkeen tavoitteena on esitetty että alueelle mahdollistettaisiin terästehdas, vetylaitos ja muuta alueella sopivaa teollista toimintaa. Uuden laiturirakenteen arvio kokonaispituus on 1025 metriä ja se mitoitetaan neljälle alukselle.
Kaava tulisi olevaan T/Kem kaavamerkinnällä https://tukes.fi/teollisuus/maankayton-suunnittelu. Suuronnettomuusvaarallisille kohteille suositellaan kaavamerkintää T/Kem, eli teollisuus- tai varastorakennusten alue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen.
HUOMIO T-kem KAAVAMÄÄRÄYSTÄ ON LUONNOSVAIHEESTA LAAJENNETTU, niin että jos terästehdasta ei tule mahdollistaa se kortteliin muuta alueelle soveltuvaa teollisuutta paitsi ei ammoniakin valmistusta.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos Joddböle V kaavaehdotus hyväksytään on Joddböleen hyväksytty 444 hehtaarin teollisuuskaava-alue T/Kem kaavamerkinnällä. Tästä T/kem -korttelialue olisi 118 ha, tavanomaista teollisuusalueetta (T) olisi yhteensä 184 ha ja loput noin 142 ha olisi tie-, ET- , EN- ja M-alueita.
Laitos luokitellaan suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi, joten sille osoitettaisiin konsultointivyöhyke, jonka sisäpuolelle rakennettaessa tai suunniteltaessa toimintaa täytyy konsultoida Tukesia. Konsultointivyöhykkeen sisälle ei voi sijoittaa herkkiä kohteita. Herkkä kohde on esimerkiksi asutus. Konsultointivyöhykkeen suuruus määritetään aina tapauskohtaisesti, eikä tämä pohjaudu yksistään laitoksen kokoluokkaan, vaan mm. toiminnan luonteeseen ja arvioituihin onnettomuusvaikutuksiin. Pienemmillä laitoksilla konsultointivyöhykkeet ovat tyypillisesti luokkaa 0,2-0,5 km, ja suuremmilla nämä voivat olla aina 2 km saakka. Joddblessä olevan LNG-terminaalilaivan konsultointivyöhyke on 1km.
Blastr terästehdas olisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja. Sähkö on tehtaan tärkein energian lähde. Kokonaisuudessaan tehtaan sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 9-10 TWh vuodessa. Tuotannossa käytetään CO2-vapaata sähköenergiaa. Suurin osa tarvittavasta sähköstä ostettaisiin hanketta varten eripuolelta Suomea rakennettavista tuuli- ja aurinkovoimaloista. Blastr liityntäteho on noin 1,5GW.
Vertailuna että Suomen sähkönkulutus on noin 87 terawattituntia (TWh) vuodessa (luku vuodelta 2023). Tällä hetkellä Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on Tornion jaloterästehdas, joka kuluttaa vuositasolla 3TWh sähköä vuodessa.
Maakaasua käytettäisiin pääasiassa rautasienen valmistuksessa. Maakaasu toimitettaisiin tehtaalle liittymällä Gasgridin omistamaan olemassa olevaan maakaasuverkostoon.
Hukkalämmön mahdollisia käyttökohteita selvitellään, eli hukkalämmön käytölle ei ole siis vielä syntynyt kohdetta.
Tehtaalla käytetään kaasumaisten kemikaalien lisäksi myös nestemäisiä kemikaaleja. Teräksen tuotantoon käytetään myös kiinteitä kemikaaleja. Alueelle siis kuljetetaan rekkakuljetuksilla vaarallisia kemikaaleja. Riskit liikenteessä!
Joddböle V olisi Inkoon historiassa suurin teollisuudelle suunniteltu asemakaava-alue ja ympäristökatastrofi!
Moni tehtaan tuoma vaikutus on vaikutusten merkittävyys arvioinnissa kirjattuna Kohtalaisen kielteinen, tehtaan toiminnan aikana (YVA-selostus sivut 48-50).
Se tarkoittaa että HANKE AIHEUTTAISI SELVÄSTI HAVAITTAVAN KIELTEISEN MUUTOKSEN, joka vaikuttaisi paikallisesti ihmisen päivittäiseen elämään ja ympäröivään luontoon.
Kohtalaisen kielteinen vaikutus tehtaan toiminnan aikana olisi näissä YVA:n mukaan: Melu, Liikenne, Ihmisten elinolot, Vedenlaatu, Vesialueet ja vedenalainen luonto, Kalaston ja kalastus, Ilmasto (maakunnallinen vaikutus).
Terästehtaaan ja vetylaitosten sekä niihin liittyvien muiden rakennusten harjakorko olisi noin 10-60 metriä tämän hetken arvion mukaan. Tämä vastaa noin 3-20 kerroksista kerros- tai tornitaloa korkeudeltaan!
Näin massiivinen teollisuusalue ja terästehdas muuttaisi myös luonnonkaunista maisemaa merkittävästi. Tehtaan korkein torni/rakennus olisi 135 m, se tulisi olemaan Suomen kolmanneksi korkein rakennus! Vertailuna että Suomen korkein rakennus on Kirkkonummella sijaitseva Prysmian Groupin tuotantotorni joka on 185m korkea. Näsinneulen torniosa on 134,5m mutta sen korkein kohta on 168 metrissä.
Kaavan mahdollistamat korkeat piiput näkyisivät lahdelle etäämpääkin. Kaavaratkaisu ei rajaa mahdollisesti rakennettavien piippujen korkeutta! Raportti kertoo myös että erittäin korkea/korkeat piiput voivat näkyä Fagervikin ruukkialueelle. Fagervikin ruukki on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista.
Merkittävimmät maisemalliset vaikutukset lähialueiden asutukselle hankealueen eteläpuolelta, jolta avautuu suoria näkymiä liitosalueen suuntaan. Korkeat laitosrakennukset hahmottuisivat paikoin kauas, paikoin maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Maisemalliset vaikutukset arvoidaan kohtalaisen kielteisiksi. Merkittävimmät vaikutukset kulttuuriympäristöön kohdistuvat hankealueella sijaitseviin kohteisiin, jotka tuhoutuisivat hankkeen toteutumisen myötä.
Joddböle V kaavan reuna tulisi sijaitsemaan lähimmilleen vain 500m etäisyydellä Marjsjön järvestä. Suunniteltu terästehdas aikoisi perustaa kaatopaikan Marsjön läheisyyteen, juuri kaavan länsi reunaan lähelle Marsjön järveä. Kyseessä olisi kaatopaikka, joka kasvaisi noin 20 metriä korkeaksi. YVA-selostuksesta sivulta 100 löydät tietoa jätteistä jotka loppusijoitetaan kaatopaikalle (lietteet mainittu). Yhteensä 27 000- 60 000 t/v. Kaatopaikka-aluevaraus on mitoitettu jätemääräarviolle 60 000 tonnia vuodessa 30 vuoden ajan (= 1.8 milj. tonnia). Kaatopaikan koko tulisi olemaan täyttöajan päättyessä noin 8 hehtaaria ja kasakorkeus maksimissaan noin 21m ja keskimäärin noin 14m. Kaatopaikka on merkitty ej merkillä ja tällä alueella tulisi sijaitsemaan myös terästehtaan lietealtaat. Marsjön on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi.
Marsjön järven tila on tällä hetkellä mittauksissa hyvä.
Jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn sekä loppusijoituksen vaikutukset. Alueen herkkyys jätteiden vaikutuksille on arvioitu kohtalaiseksi johtuen meren läheisyys. Marsjön järveä ei ole tässä kohti YVA-selostuksessa mainittu vaikka se sijaitsee yhtä lähellä tai lähempänä kaatopaikkaa (ej) kuin meri.
Vaaralliset jätteet tullaan toimittamaan toisaalle eli asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottopaikalle eli rekkakujetuksissa liikkuisi vaarallista jätettä.
Terästehtaan toiminta toisi satama-alueelle uusia melulähteitä: päiväsaikaan romumetallin vastaanotto sekä ympärivuorokautisesti metallipelletin vastaanotto ja terästehtaan tuotteiden lastaus laivoihin. Terästehtaan muut toiminnot yhdessä Rudus Oy:n louhinta- ja kiviainestoiminnan kanssa aiheuttaisivat melua alueille, jotka nykytilassa ovat suhteellisen hiljaisia. Muutos nykytilaan olisi selkeä. Yhteismelumallinuksen mukaan päiväaikaan hankealueen eteläpuolella vaikuttaa LNG-terminaalialuksen sekä terästehtaan aiheuttama melu.
Merkittävimmäksi onnettomuusskenarioiksi toiminnan aikana on tunnistettu vedyn vuoto ja siitä mahdollisesti seuraavat räjähdys ja tulipalo.
Terästehtaan prosesseissa muodostuu ilmaan johdettavia päästöjä. Korkeimmat pitoisuudet esiintyvät vallitsevien tuulensuuntien mukaisesti pääosin tehtaan koilispuolelle. Eli Inkoon keskustan suuntaan!
YVA-selostus kertoo että kova tuuli voi viedä päästöjä 100 kilometrin päähän. Miten ilmastonmuutos on huomioitu arvioinneissa?!
❗️Tiesitkö että Blastr terästehtaan hiukkas päästöt olisi samaa luokkaa kuin SSAB Raahen perinteisin terästehtaan!❗️
Vertailuna: Terästehdas Raahe (luvut vuodelta 2020): Hiukkaset 138t/v. Rikkidioksidi 856t/v. Typen oksidit 1387t/v
Tehtaan prosesseissa syntyy erillaisia päästöjä ilmaan. Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat hiukkaset (arvio 122t/v) ja rikkidioksidi (arvio 393t/v) ja typen oksidit (arvio 640t/v). Kahden piipun kautta johdetaan ilmaan kaikki raskasmetalli- ja rikkidioksidipäästöt ja 90% tehtaan hiukkas- ja typenoksidipäästöistä sekä osa VOC-päästöistä (arvio 3t/v). Teräksen tuotannosta tulee sijaitsemaan kaksi merkittävää ilmanpäästöjen päästökohdetta: terässulattamon pölynpoistolaitos, materiaalikäsittelyn pölynpoistolaitos.
Sumu. Tehtaalla syntyy ajoittain ilmaan sumua (vesihöyryä) johtuen käytettävistä haihduttavista jäähdytystorneista.
Alle jäisi noin 100 hehtaaria metsää, jossa rikas lajisto sekä muinaismuistojäännöksiä. Metsäpinta-alan menetys vaikuttaa alueen hiilivarastoihin ja -nieluihin eli alueen hiilinielu pienenee pysyvästi. Lähellä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita sekä herkkä saaristoluonto. Tällä saastuttavalla teollisuus toiminnalla olisi vaikutusta myös jo heikossa kunnossa olevaan Itämereen.
Käytettävät rautamalmipelletit tuotetaan pääosin Suomen ulkopuolella josta ne kuljetetaan meriteitse bulkkikuljetuksena Inkoon satamaan.
Kaikissa hankevaihtoehdoissa toimintaa varten tarvitaan vettä jota saadaan merivedestä puhdistamalla. Merivesi pumpataan Fagervikistä. Jäähdytysratkaisuista riippuen merivettä tarvitaan arviolta 1600-2800m3/h suolavapaan veden valmistamiseksi. Suolavapaa vesi valmistetaan tehtaalle rakennettavalla vedenkäsittelylaitoksella. Merivettä käytetään jäähdytysvetenä 0-44 100m3/h (eri hankevaihtoehdoista riippuen).
Tieliikenne. Tehdasalueen toiminnan aikaisen keskivuorokausiliikenne määrän arvioidaan olevan suunnilleen noin 2391 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä arvioidaan olevan noin 200 ajoneuvoa (8%).
Liikenteen arvioidaan kulkevan ensiksi Satamatielle (Seututie 186), jonka jälkeen siitä noin 60% kohdistuu kantatie 51 itään, noin 20% kantatie 51 länteen ja noin 20% seututie 186 pohjoiseen. Tehtaan rakentamisen ja toiminnan arvioidaan lisää kantatie 51:n liikennemääriä merkittävästi. Tehtaan toiminnan aikana tehtävien kuljetusten osalta pääpaino on laivaliikenteessä. On kuitenkin mahdollista että osa kuljetus virroista toteutuukin tiekuljetuksina, mikä kasvattaa raskaan liikenteen määriä voimakkaasti. Sekä tehtaan rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvalla liikennemäärän kasvulla on kielteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Lisääntyvä raskasliikenne lisää riskejä liikenneonnettomuuksille kantatie 51:llä Karjaan ja Kirkkonummen välillä, mikä jo nykytilanteessa on onnettomuuksille altis. Rakentamisvaiheen ja toiminnan aikana hankkeen liikennevaikutusten merkittävyydeksi arvioidaan kohtalaisen kielteinen.
Hankkeen myötä alusten määrä satamassa kasvaisi yli kaksinkertaiseksi. Blastr toiminnan tuoma alusten määrä vuodessa on 480. YVA-selostus kertoo että laiturin toiminnasta aiheutuva melu on riippuvainen lastattavasta tai purettavasta materiaalista sekä käytettävistä koneista ja laitteista.
YVA-selostus kertoo myös että ”Hankkeen toteutumisen kokonaisvaikutukset maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle arvioidaan kohtalaisen kielteiseksi.” Hankkeen väliset vaikutukset voivat edellyttää maakäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä laajemmin Inkoon ja ympäristökuntien alueella.
Joddböle V kaavan toteutumiselle olisi merkittävä negatiivinen paikallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luontokadon kautta.
Kaava-alueen luonne muuttuu niin paljon, että kaava-alueen laajuus ei riitä kompensaatiotoimiin. Materiaaleista on luettavissa että toimija voi tehdä vapaaehtoisen hyvityssuunnitelman, jossa esitetään kompensaatiotoimet. Ne kohdistuvat kaava alueen ulkopuolelle. Näitä ei ole vielä esitetty.
Tämä massiivinen teollisuusalue ja terästehdas sijaitsisi vain 4 kilometrin päässä elinvoimaisen Inkoon kirkonkylältä. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 150 metrin etäisyydellä terästehdas hankealueen reunasta. Inkoon keskustataajamaan noin 3 kilometriä. 3-7 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee runsaasti asutusta niin mantereella kuin saaristossa.
‼️Inkoon ympäristöpäällikkö tiivistää: ”Lopultakin on todettu, että kyse on erittäin laajamittaisesta uudelleenrakentamisesta herkässä rannikkoympäristössä. Inkoolle ympäristövaikutukset ovat kielteisiä, kattavia, jatkuvia ja pitkällä aikavälillä. Hankkeella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka voivat heikentää merialueen tilaa alueella ja vaikuttaa ekosysteemeihin. Arvioinnissa ei ole toteutettu riittäviä toimenpiteitä seurausten lieventämiseksi ja minimoimiseksi. ” Kyseessä on siis Inkoon ympäristöpäällikön lausunnosta Blastrin YVA-selostukseen, joka on ollut tällä viikolla rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä.‼️
Toteutuessaan tämä hanke olisi Länsi-Uudenmaan historian suurimpia teollisuushankeita ja ympäristökatastrofi.
YVA-selostus on nyt nähtävillä 31.1.2025 asti ja Joddböle V kaavaehdotus on nähtävillä 3.1-10.2.2025❗️Lue näistä lisää AJANKOHTAISTA TIETOA täältä.
🟢 Suora linkki YVA materiaalit. Mielipiteet ja lausunnot 31.1 mennessä:
🟢 Suora linkki Joddböle V asemakaavoitukseen. Muistutukset 10.2 mennessä:
Osalliset voivat jättää kaavasta muistutuksia nähtävilläolon 3.1-10.2 aikana Inkoon kunnalle/kaavoitusosastolle, osoite: Inkoon kunta/kaavoitus, Rantatie 2, 10210 Inkoo, tai sähköpostilla: kaavoitus@inkoo.fi
https://www.inkoo.fi/2025/01/03/joddbole-v-asemakaavaehdotus-nahtavilla
Tietoiskuja:
https://elinvoimaineninkoo.fi/tietoiskuja/
Elinvoimainen Inkoo Facebook sivut jossa päivityksiä:
https://www.facebook.com/elinvoimaineninkoo
Täältä löydät Inkoon Kaavoituskatsaus 2024:
https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/10/kaavoituskatsaus_2024_100094.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1hvUaD6LPC0qtGoZDnsgR6rS6HqblcI46XuDrG_ei-WyuFKApYeERFH6g_aem_cD42GrdNnYU-ejaPBaGiEg ”Joddböle Kaava-alueen koko on 444 ha, josta nykyisten maa- ja metsätalousalueiden (M) tilalle osoitettavaa uutta, teollisuudelle varattua korttelialuetta on noin 100 ha. ”
KOONTIRAPORTTI KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ:
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95209&version=1
Kaava-alueen maanomistajat tiedon löydät tämän Joddböle V asemakaavamuutos raportin kautta, sivu 34: https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95276&version=1
Blastr Green Steel start-up yritys vastaa Inkooseen suunnitellun terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.
tässä Näsinneula 168 m korkuinen kaupunkikuvassa, saadaan vähän tuntumaa, kerrostalo näyttäisi olevan 12 kerroksinen
