Haittavaikutukset rakentamisen ja käytön aikana
Sivunumerot viittaavat YVA- ohjelman sivuihin, johon löydät linkin sivun alalaidasta.
Melu- ja tärinähaitat
Massiivinen terästehdas ja sen toimintaan liittyvä runsas raskasliikenne sekä laivaliikenne lisäisi Joddbölestä kantautuvaa melua että tärinää ja vaikuttaisi näin merkittävästi asukkaiden viihtyvyyteen. Alueella on jo nyt toimijoita kuten LNG-terminaali joka toimii myös yöaikaan ja jonka aiheuttama melu ylittää yö-ajan 50 db ohjearvon noin 1-4 db lähimpien häiriintyvien kohteiden luona (sivu 157). Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 metrin etäisyydellä terästehdas hankealueen reunasta (sivu 79). 3-5km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee runsaasti asutusta, joten lisääntyvä melu- ja tärinähaitta koskisi lukuisia asukkaita. Vesistöt kantavat ääntä, joten meluhaitat kantautuvat laajasti myös saaristoon päin.
Toiminnan suunnittelualueen läheisyydessä Joddbölen alueella on nykytilanteessa useita ympäristömelua aiheuttavia teollisia toimijoita. Inkoon Shipping Oy Ab ja Fortum Power and Heat Oy satama-alueiden toiminnot ovat merkittävimmät ympäristömelun aiheuttajat lähimpien häiriintyvien kohteiden luota tarkasteltuna. Sataman toimintaan liittyvät melulähteet ovat alusliikenne sekä satamien lastaus- ja purkutoiminta. Lisäksi satama-alueen läheisyydessä toimii Rudus Oy:n kiviaineksen louhintaa ja murskauslaitos. Muuta melua aiheutuu alueen tiestön kevyestä ja raskaasta liikenteestä. Fortumin syväsatamassa melulähteenä toimii LNG-varastolaiva. Terminaalin toiminta on ympärivuorokautista ja toiminnan eri vaiheet ovat pitkäkestoisia. Toimintaa voidaan ajatella jatkuvana melulähteenä (sivu 156). Alueella tällä hetkellä tapahtuva louhinta ja raskas tieliikenne voi aiheuttaa tärinää (157). Terästehtaan meluhaitoista ei ole YVA-ohjelmassa dataa. Melumallinuksista laaditaan erillinen raportti, joka liitetään YVA-selostukseen ja tulokset kuvataan YVA-selostuksessa (sivu 175).
Rakentaminen sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset ja päästöt ilmaan
Rakentamisen aikana ilmapäästöjä syntyy esimerkiksi työkoneiden ja raskaan liikenteen pakokaasupäästöistä sekä räjäytysten, louhinnan ja murskauksen aikaisesta pölyämisestä. Hankealueen rakentaminen edellyttää huomattava määrän louhintaa (sivu 62). Rakentamisvaiheessa aiheutuva maarakennustyöpöly voi aiheuttaa hetkellistä ja paikallista ilmanlaadun heikentymistä (sivu 64). Rakentamisen valmistelu edellyttää myös puuston poistoa alueelta (sivu 62).Tehtaan rakentaminen vaikuttaa hankealueen läheisyydessä liikennemääriin ja erityisesti raskaan liikenteen määrät kasvavat (sivu 64). Rakentamisen aikainen melu, melua syntyy laitoksen rakentamisen aikana maanrakennustöistä sekä uusien rakennusten ja tuotantoprosessien vaatimista rakennustöistä. Maanrakennustöiden osalta erityisesti räjäytykset, louhinta ja murskaus ovat meluavia työvaiheita. Rakentaminen voi sisältää paalutuksia ja pontituksia (sivu 64). Paalutus ja pontitus aiheuttaa melua ympäristöön.
Liikenne
Kuorma-auto liikenne 43 kuorma-autoa meno-paluu kuljetusta per päivä/vuosi. Laiva liikenne yli 1 laivaa per päivä/vuosi (sivu 56-57). Kemikaalikuljetukset (vaarallisten aineiden kuljetukset) ja prosessijätteiden kuljetukset toteutettaisiin pääsääntöisesti rekoilla. Raskasliikenne lisääntyisi esim. tie 51:sellä. Tieliikenteen pakokaasut on jo tällä hetkellä yksi merkittävimmistä Inkoon ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä (sivu 12). Vilkasliikenteisen Kantatie 51 turvallisuutta tulisi kehittää.
Päästöt toiminnan aikana
Tämä osio odottaa Blastr Green Steal Inkoo YVA selostuksen (YVA = ympäristövaikutusten arvointi) valmistumista.
Veden käyttö ja Marsjön järvi
Makea vesi otettaisiin läheisestä Marsjön järvestä, vedyn ja teräksen valmistuksessa tarvitaan makeaa vettä. Marsjön on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Makean veden tarve 5000 m3 vuorokaudessa eli 1825 000m3 vuodessa, tarve tarkentuu suunnittelun edetessä (sivu 59-61). Marsjön järvi on melko matala, keskisyvyys vain noin 3m ja suurin syvyys 6-9m (sivu 122). Marsjön järven tila mittauksissa hyvä. Marsjön järvi toimii Inkoon kunnan talousveden varavedenottamona. Pintavesien ekologinen tila, rannikkovesi Välttävä (sivu 125).
Jos hanke toteutuu on sillä vaikutus myös Marsjön järveen ja myös suosittuun ja ihastuttavaan Björvikenin hiekkarantaan. Marsjön järven rannalla sijaitsee myös Kavalahden leiri- ja kurssikeskus, joka on partiolippukuntien käyttöön, jota käyttävät pääosin lapset. Marsjön järven kaltaisia puhtaita levättömiä vesistöjä ei ole montaa alueella.
Marsjönin veden käyttö ei saa vaarantaa järven ekologiaa tai sen toimintaa varavedenottamona.
Blastr verkkosivuilla myös aiheesta Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä kohta 11. ”Osa vedyn ja teräksen valmistuksessa tarvittavassa makeasta vedestä on tarkoitus hankkia Marsjö -järvestä” https://www.blastr.no/Newsroom/LocalUpdate/LU%20post/?permalink=yleisimmin-kysyttyj%C3%A4-kysymyksi%C3%A4-blastr-green-steelin-ultra-matalan-co-ter%C3%A4stehtaan-ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutusten-arvioinnista-&fbclid=IwAR0P8mlJWhkyyZy3ioWvOFxbcTkyfc3cyNzcquUpOjrJqr3WlEwul5U1jKo_aem_ATjep8M05jlcx4p8fH0VAiyZFtOgZcQYw2U7qlagk7m9dVslbrnY_sL-3INlpbLUbr0
Makea vesi otettaisiin läheisestä Marsjön järvestä. Makean veden tarve 5000 m3 vuorokaudessa (tarve tarkentuu suunnittelun edetessä). Marsjön järvi on matalahko. Marsjön järven tila on mittauksissa hyvä. Jos hanke toteutuu on sillä vaikutus myös Marsjön järveen ja suosittuun Björvikenin hiekkarantaan. Marsjön järven rannalla sijaitsee myös Kavalahden leiri- ja kurssikeskus joka on partiolippukuntien käyttöön, jota käyttävät pääosin lapset.
Vaikutus Itämeren ja vesistöjen tilaan
Hankealue sijoittuu lounaisen sisäsaariston Inkoon Fagervikenin vesimuodostumaan. Fagervikin vesimuo dostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (sivu 132).
Myös ulompana sijaitsevat vesimuodostuvat (Upinniemen-selkä, Orslandet) luokitellaan ekologiselta tilaltaan välttäväksi (Suomen ympäristökeskus 2023).
Toiminnan lämpökuorma mereen olisi 1050 MW mikä vastaa 9,2 TWh vuodessa. Jäähdytys- ja prosessivedet purettaisiin vaihtoehdoista riippuen 4 – 6 km pitkää purkuputkea pitkin mereen.
Aikaisemmin paikalla olleen hiilivoimalan kautta ei ole kokemusta näin suuren ja jatkuvan lämpökuorman vaikutuksista mereen.
Toiminnasta syntyvät jäte
Arvio toiminnasta syntyvistä jätteistä on 634 000 tonnia/vuosi (sivu 50-54). Alueelle merenrannan ja Marsjön järven läheisyyteen tulisi kaatopaikka kooltaan 11 hehtaaria (vastaa yli 15 jalkapallokenttää). Kaatopaikan korkeus maan pinnasta täyttöajan päättyessä noin 21 metriä. Kaatopaikan käyttöiäksi arvioidaan noin 30 vuotta. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on arviolta noin 60 000 tonnia vuodessa. Vertailuna, että Joddböleen loppusijoitusalueelle eli kaatopaikalle päätyisi määrällisesti 1/5 osa Helsingin kotitalousjäte määrästä vuodessa, vertailu Helsingin 2022 kotitalousjätteen määrään. Kotitalousjätteen määrä (sisältää kaikki jätelajit) Helsingissä vuonna 2022 on ollut 330 067 tonnia/vuosi.
