Liikennemäärien, päästöjen ja melun lisääntyminen Inkoossa

Suunniteltu terästehdashanke tulee lisäämään merkittävästi liikennemääriä niin tieosuuksilla kuin satamassakin. Liikennemäärien lisääntyminen kasvattaa päästöjä ja meluhaittoja. FCC Finnish Consulting Group Oy laatimassa raportissa ”Joddbölen liikenneselvitys” on laadittu ennusteita, pohdittu liikenneverkon toimivuutta, kehittämisen tarpeellisuutta ja arvioitu vaikutuksia. Talouselämä- lehdessä 5.7.2024 kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström pohtii minkälaisia liikennejärjestelyjä tehdas vaatii ja kuka ne kustantaa. Sen pitäisi kiinnostaa myös kuntalaisia?

Liikennemäärät nykytilanteessa

Kirkkonummen keskustan ja Inkoon Satamatien liittymien välillä kantatien 51 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 6 800–15 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2021). Raskaan liikenteen osuus on noin 5–9 %. Inkoon Satamatien liittymästä länteen Raaseporiin valtatien 25 liittymään asti kantatien 51 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 5 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 9 %.
Seututien 186 keskimääräinen vuorokausiliikenne Inkoon sataman ja kantatien 51 liittymän välillä on noin 560–1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2021), ja raskaan liikenteen osuus on noin 20–47 %. Kantatien 51 liittymästä Mustioon valtatien 25 liittymään seututien 186 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 760–1 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 9–11 %. Mustiosta Lohjan puolelle seututien 186 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 9 %.
Seututien 112 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 880–2 900 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 2021), ja raskaan liikenteen osuus on noin 7–12 %. Alueen vuoden 2021 liikennemäärät ovat nähtävissä alla olevassa kuvassa.

Inkoon kunnan alueella työssäkäyvistä reilu 60 % asuu Inkoossa. Suurin kunnan ulkopuolinen työssäkäyntivirta tulee Raaseporista, joka on ainoa kunta, josta on yli 100 henkilön pendelöintivirta (172 pendelöijää vuonna 2017), ja tarkoittaa arviolta noin 13 % Inkoossa työssäkäyvistä. Muita pendelöintivirtoja Inkooseen tulee Lohjalta, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja pääkaupunkiseudulta. Inkooseen pendelöidään muualta huomattavasti vähemmän kuin Inkoosta pendelöidään muualle. Inkoosta suurimmat työssäkäyntivirrat suuntautuvat pääkaupunkiseudulle, Kirkkonummelle, Raaseporiin ja Lohjalle.

Arvioitu hankkeen liikennetuotos

Joddbölen uuden maankäytön tuottaman liikenteen on arvioitu olevan kokonaisuudessaan noin 3 486 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on noin 19 %. Taulukossa on esitetty arvioidut Joddbölen alueen liikennetuotokset alueen valmistuttua sisältäen saapuvan ja poistuvan liikenteen. Henkilöauton kuormitusasteeksi on valittu 1,15 matkustajaa henkilöautoa kohden. Kulkutapaosuuksiksi on valittu henkilöautolle 88 %, joukkoliikenteelle 7 %, pyöräilylle 4 % ja kävelylle 1 %.

Liikenne-ennuste laskelmat

Laskelmien pohjana käytettiin Traficomin tieliikenteen ennustekertoimia vuodelle 2050. Lähtöarvoina käytettiin Väyläviraston liikennemääriä vuodelta 2021.

Taulukosta voidaan lukea, että lisäystä perustilannearvioon 2050 Joddbölen henkilöliikenteen tuottamana tulee 4 – 486 %.

Raskaan liikenteen lisäystä perustilannearvioon 2050 Joddbölen raskaan liikenteen tuottamana tulee 17 – 231%.

Voidaan pohtia, mitä nämä lisäykset tarkoittavat liikenteen päästöjen ja melun suhteen?

Sataman liikenne

Inkoon satama on yksityisessä omistuksessa oleva kauppamerenkulun satama. Inkoon sataman länsipuolella sijaitsee myös Fortumin satamalaituri, mikä ei ole tällä hetkellä käytössä. Inkoon satamassa toimii yhtiö, joka operoi kelluvan LNG-terminaalin toimintoja.

Sataman vuotuinen liikenne on noin kaksi miljoona tonnia. Sataman koko liikenne on hakurahtiliikennettä, satamaan ei ole säännöllistä linjaliikennettä. Satamassa käy vuosittain noin 350 – 600 laivaa. Inkoon sataman maaliikenne on nykytilanteessa noin 120 kuorma-autoa tai ajoneuvoyhdistelmäkuljetusta vuorokaudessa. Liikenne on vilkkaimmillaan aamu kuuden ja iltapäivällä kello neljän välillä. Henkilöautoliikennettä on noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Inkoon sataman nykyisen laivaliikenteen lisäksi tehdasalueiden päätavaravirrat tulevat satamaan ja lähtevät satamasta laivoilla. Laivaliikenteen osalta se tarkoittaa kuljetettavien tonnimäärien merkittävää kasvua. Näiden hankkeiden toteutuessa laivaliikenne nykyisin käytettävillä aluksilla kaksinkertaistuisi.

Nyt satamassa käyvä laiva kuljettaa tavaraa noin 2 000 t – 60 000 t. Tulevaisuudessa, terästehtaan laivakoot ovat noin 1 000 t – 50 000 t. Valtaosa, noin 57 %, terästehtaalle tulevista aluksista on kooltaan 10 000 t. Terästehtaalle saapuvan tai sieltä lähtevän laivan painotettu keskikoko on noin 17 000 t kun otetaan huomioon saapuvien aluksien koko ja liikennemäärät vuosittain.

Terästehtaan vuotuinen laivaliikenne on tämänhetkisen tiedon mukaan noin 470 alusta vuodessa. Aluksista noin 190 on saapuvaa rahtia ja loput 280 lähtevää rahtia. Tehdasalueen muiden toimintojen vuotuinen laivaliikenne on arvioitu olevan alussa noin 8–16 laivaa vuodessa. Tuotantomäärien kasvaessa liikenne kasvaa 12–25 laivaan vuodessa.

Meriliikenteen päästöt

Meriliikenne vaikuttaa meriin ja meriä ympäröivään luontoon. Se tuottaa mm. hiilidioksidi-, rikki- sekä typpipäästöjä niin mereen kuin ilmaan. Laivojen polttoaineet, niiden huollossa käytetyt kemikaalit ja jätevedet kuormittavat meriä. Myös onnettomuudet aiheuttavat ympäristöhaittoja. Lisäksi painolastivesien mukana saattaa kulkea vieraslajeja. Muita vaikutuksia ovat aluksien aiheuttamat aallot, mitkä etenkin matalan veden alueella aiheuttavat eroosiota. Alusten potkurin aiheuttama melu aiheuttaa häiriöitä merieläimille.

Ihmetellä täytyy, miten ahtaaseen satama-alueeseen saadaan mahtumaan kaksinkertainen laivaliikenne ja mitkä ovat sen vaikutukset?

Suomen satamissa käyvät rahtilaivat päästävät käymälä- ja harmaavesiä Itämereen päivittäin yli 20 000 tonnia. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7aa41624-c481-4e4d-b5e1-03feecb531d9.

Suomen rannikkovesissä on mitattu vahvoja metaanipäästöjä. Metaania syntyy rehevöityneissä rannikkovesissä, joissa pohjan lajiston monimuotoisuus on hiipunut. Kuolleisuus näkyy jo sinisimpukoissa ja meriajokkaissa, jotka eivät ole sopeutuneet korkeisiin lämpötiloihin. Petokalakannat romahtavat. Lue lisää luontodirektiivin meriluontotyypeistä hankealueen välittömässä läheisyydessä ja lähialueilla.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/55d73949-f9bd-407d-b2b4-7172f0ac1449

Liikenteen päästöt

Autojen pakokaasupäätöt syntyvät polttoaineen palamisesta. Osa polttoaineesta kulkeutuu palamattomana moottorin läpi. Tästä aiheutuu hiilivetypäästöjä. Hiilivetyä sisältävän polttoaineen palaessa syntyy ensin hiilimonoksidia eli häkää (CO). Kun häkä reagoi hapen kanssa, syntyy hiilidioksidia (CO2). Pakokaasut saattavat sisältää ajoittain paljonkin häkää.
Suurin osa pakokaasupäästöistä on kaasumaisia, mutta dieselmoottorin ja suoraruiskutteisen bensiinimoottorin pakokaasut sisältävät myös kiinteitä ainesosasia. Hiukkasia syntyy, kun polttoainepisara palaa epätäydellisesti ja jättää jäljelle nokiytimen. Sen pinnalle tiivistyy hiilivety-yhdisteitä. Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Pienhiukkasissa on kaksi pääkategoriaa: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm).

Lisäksi dieselpolttoaineessa epäpuhtautena olevasta rikistä syntyy rikkidioksidia (SO2). Se yhtyy helposti pakokaasujen vesihöyryyn ja muodostaa sulfaatteja, jotka tarttuvat hiukkasten pinnoille.
Bensiinimoottorin pakokaasut sisälsivät aikaisemmin myös lyijy-yhdisteitä ja muun muassa rikkidioksidia (SO2). Suomessa ei saa myydä lyijyllistä bensiiniä ja rikinkin määrää on vähennetty. Tieliikenteen osuus rikkipäästöistä on vain promillen luokkaa. Pakokaasujen rikkiyhdisteiden määrää voidaan vähentää vain polttoaineessa olevan rikin määrää vähentämällä.

Palamisessa syntyvistä sivutuotteista suurin osa on typen oksideja (NO, NO₂, N₂O). Niistä käytetään usein yhteisnimitystä NO_X. Muita terveydelle haitallisia päästöjä syntyy epätäydellisestä palamisesta mm. aldehydejä. ketoneja ja erilaisia happoja.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/valitse_auto_viisaasti/autojen_pakokaasupaastot

Linkistä voit tutustua päästöihin Inkoossa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/#fi_kunta149

Liikenteen aiheuttama melu

Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi tai joka on kuulolle haitallista. Suurin osa (noin 85 %) ympäristömelusta on peräisin tieliikenteestä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan vuonna 2017 noin 600 000 ihmistä altistui Suomessa vähintään Lden 55 dB:n tieliikennemelulle.

Melu on terveydelle haitallista monin tavoin. Melu voi vahingoittaa kuuloa, minkä vuoksi äänen voimakkuudelle ja kestolle on olemassa turvarajat.

Melu häiritsee viihtyvyyttä, keksittymistä ja sitä kautta tehtävistä suoriutumista. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa häiriöihin mm. kielellisessä kehityksessä, oppimisessa ja muistissa. Melu vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua muuttamalla unen vaiheiden luonnosta rytmiä, unen syvyyttä ja kestoa.

Melun aiheuttama elimistön stressireaktio on osin tiedostamaton, ja se välittyy autonomisen hermoston ja umpieritysrauhasten toiminnan kautta. Stressireaktio ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena. Linkki melualtistuksesta psykofysiologisen stressin kautta sydän- ja verisuonisairauksiin on biologisesti uskottava: stressi kohottaa verenpainetta ja sydämen sykettä sekä kiihdyttää tulehdusprosesseja, jotka ovat kaikki sydänsairauksien riskitekijöitä. Muita mahdollisia mekanismeja ovat univaje ja henkisen hyvinvoinnin huononeminen. Häiritseväksi koettu melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, jos melu on pitkäkestoista ja altistumista ei ole mahdollista välttää.

https://www.ttl.fi/tyopiste/mita-muita-haittoja-melulla-on-kuin-kuuloon-liittyvia

https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/melu

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että tieliikennemelun ilta- ja yöpainotetun vuorokauden äänitason tulisi alittaa Lden 53 dB ja yöajan äänitason tulisi alittaa Lnight 45 dB. Nämä lukuarvot perustuvat vakavaa häiritsevyyttä ja vakavia unihäiriöitä kokevien melulle altistuneiden osuuksiin.

Asemakaavamuutos Joddböle V liitteet 19 kpl:

https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/pk_attn_tweb.htm?id=96420

Joddbölen liikenneselvitys RAPORTTI

https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Liikenneselvitys_FIN.pdf

Joddböle V asemakaavamuutos pöytäkirja, Kunnanhallitus 14/2024, Pöytäkirja 17.6.2024:

https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=96420