Inkoon sataman muutostyöt ja lisääntyvä rahtiliikenne
Terästehdasta Inkooseen kehittävä norjalaisyhtiö Blastr Green Steel ja Inkoo Shipping Oy Ab ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Blastr voi hyödyntää Inkoo Shippingin omistamaa maa-aluetta terästehtaan suunnittelussa ja sijoittumisessa alueelle. Yhtiöiden yhteistyönä satama-alueelle suunnitellaan uusi laituri. Inkoon sataman muutostyöt ja lisääntyvä rahtiliikenne tuovat lisää melua ja valosaastetta. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009899920.html
Inkoon väylälle varoalue erikoiskuljetuksia varten
Suomessa otetaan ensikertaa käyttöön meriliikenteen erikoiskuljetusten varoalueet, jotka varmistavat erikoiskuljetusten turvallisen kulun porrastamalla alueella muuta liikkumista. Ensimmäisenä erikoiskuljetusten varoalue on saatu käyttöön Inkoon väylällä 13.10.2024. Jatkossa järjestely on määrä laajentaa koko Suomen rannikkoalueen kauppamerenkulun väylille.
Varoalueilla varmistetaan erikoiskuljetusten, kuten esimerkiksi LNG- ja LPG- säiliöalusten turvallinen liikkuminen kauppamerenkulun väylillä. Erikoiskuljetuksille määritellään puskurivyöhyke, jonka sisään muut alukset eivät saa tulla. Kun normaalisti kaikki alukset saavat kohdata toisiaan ilman rajoituksia, varoalueilla ei saa kohdata, ellei siihen anneta meriliikennekeskuksesta lupaa.
Jatkossa sisään tuleville ja uloslähteville erikoiskuljetuksille perustetaan Inkoon väylällä kahden meripeninkulman varoalue, jonka sisään muut operaatioon kuulumattomat alukset eivät saa tulla ilman Fintrafficin meriliikennekeskuksen antamaa erillislupaa. (meripenkinkulma on 1.852 kilometriä). Liikenne pysähtyy pariksi tunniksi aina kun tulee laiva. Miten käy kalasataman ja venehotellin toiminnan?
Satama-alueen liikkumis- ja oleskelurajoitukset
Sisäministeriö on lisännyt Inkoon satama-alueen liikkumis- ja oleskelurajoituksista annettuun asetukseen. Liikkumista ja oleskelua alueella rajoitetaan poliisilain nojalla. Asetus tuli voimaan 4.12.2023. Inkoon satama-alueen lisäämistä asetukseen esitti sisäministeriölle energiayhtiö Fortum toukokuussa. Lisäksi toiseksi hakijaksi on esityksessä nimetty satamaoperaattori Inkoo Shipping. Myös Huoltovarmuuskeskuksella ja rakennusmateriaaleja valmistavalla Rudus Oy:llä on maaomistuksia alueella. Lisäksi sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid on satamassa vuokralla Fortumin omistamalla alueella. Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid puolestaan on satamassa vuokralla Huoltovarmuuskeskuksen ja Fortumin omistamilla maa-alueilla.
Liikkumisrajoitusalueen lisäksi satamaan on haettu myös UAS-ilmatilavyöhykkeen perustamista, esityksestä ilmenee. Vyöhykettä on perusteltu niin ikään sataman kriittisten kohteiden ja toiminnan suojaamisella. UAS-ilmatilavyöhykettä haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, joka voi perustaa vyöhykkeen joko tietyn alueen suojaamiseksi tai tietyn tyyppisen miehittämättömän ilmailun mahdollistamiseksi. Vyöhyke koskee vain miehittämätöntä ilmailua, ja sillä voidaan joko kieltää, rajoittaa tai sallia esimerkiksi droonien lennättäminen alueella.
https://intermin.fi/-/inkoon-satama-alueelle-asetetaan-liikkumisrajoitusalue
https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/6390851
Inkoon satamaa ehdotetaan osaksi TEN-T liikenneverkkoa
TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network). Euroopan komission ehdotuksen mukaan laajennettuun TEN-T-ydinverkkoon sisältyisivät kokonaisuudessaan Suomen kolme suurta raidehanketta eli Turun tunnin juna, Suomi-rata ja Itärata. Lisäksi ehdotuksessa kattavalle verkolle on lisätty Suomesta kolme satamiin johtavaa valtatietä sekä Inkoon, Tornion, Lappeenranta ja Joensuu satamat. Inkoo Shipping Oy:n toimitusjohtaja Thomas Bergman on hankkeesta luonnollisesti innoissaan, koska heidän satamansa tärkeys kasvaa. Toinen tärkeä etu on, että he saavat oikeuden hakea EU-tukea muun muassa infrastruktuurihankkeita varten. Paljon on siis pelissä, että satamaa saadaan laajennettua. https://www.inkoo.fi/2022/02/24/laajentuneeseen-euroopan-ydinverkkoon-ehdotetaan-inkoon-sataman-sisallyttamista
LNG terminaalilaivan aiheuttamat rajoitukset
Gasgrid Finland Oy:n korkeapaineinen DN500/80 bar maakaasun siirtoputki sekä Gasgrid Floating LNG Terminal Finland Oy:n hallinnoima LNG-terminaalilaiva rajoittavat ympäristön käyttöä merkittävästi. Lausunto LA230082 19.9.2023 Gasgrid.
Terästehtaan edellyttämään kaavamerkintää ja sijoittumista on käsitelty myös Tukesin Joddböle III kaavahankkeen OAS:ssa koskevassa lausunnossa 27.3.2023. Em. lausunnossa on kuvattu myös LNG-aluksen aiheuttamia liikennöintirajoitteita laivaväylillä. LNG-terminaali on Tukesin valvoma Seveso III-direktiivin mukainen turvallisuusselvityslaitos. Terminaalin konsultointivyöhyke on 1 km. Kaava-alueen läheisyydessä on myös Tukesin valvonnassa olevat Inkoo Shipping Oy Ab:n kappaletavaravarastot sekä Wega Group Oy:n operoima ja Fortum Power and Heat Oy:n omistama öljyvarasto. Lausunto Tukes 9099/03.00.02/2023
LNG-terminaalialuksen (Exemplar) kokonaispituus on 291 m ja leveys noin 43 m. Aluksen ympärille on määritelty riskianalyysien perusteella 100 m suojavyöhyke, joka mitataan aluksen keskilinjasta. Silloin kun nesteytettyä maakaasua tuova alus on ankkuroituneena LNG-terminaalialuksen rinnalle lastinsiirtoa varten, ei ohittavaa laivaliikennettä sallita satama-alueella.
Luotsi ajaa laivan laituriin ja sieltä takaisin merelle. Hinaajia tarvitaan yhä useammin, koska alusten koko on kasvanut ja niissä on aikaisempaa enemmän tuulipinta-alaa. Luotsit ohjeistavat myös hinaajien käytön. Isot laivat tarvitsevat hinaajia ja Luotsauslain (Finlex 561/2023) mukaisesti kaikkien Suomen satamiin saapuvien ja niistä lähtevien laivojen on käytettävä luotsia, jos aluksen kuljettaman lastin vaarallisuus, haitallisuus tai aluksen koko sitä edellyttävät.
Video Exemplarin saapumisesta neljän hinaajan avustamana
Satama-alueen ja laiturin laajennus
Inkoon satama-aluetta ja laituria laajennetaan hankkeen yhteydessä kattamaan terästehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetustarpeet. Uuden laiturin rakentamiseen liittyy louhintaa, massanvaihtoja ja putkisiirtoja. Laiturin rakentamisen yhteydessä syntyy ruoppausmassaa ja kiviaineista merenalaisesta kaivuusta ja louhinnasta.
Laiturin perustusalueelta, taustatäyttöjen alta, laiturialtaasta sekä satama-altaasta poistetaan aluksi sedimentit (sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta). Likaantuneet pintamaat poistetaan ja läjitetään maakaatopaikalle. Puhtaat ruoppausmassat läjitetään ulkomerelle.
Kuvaus sataman toiminnoista AFRY 9.9.2024
Ruoppauksen ympäristövaikutukset
Ruoppaus muuttaa tai tuhoaa ruopattavan alueen pohjaeliöstön ja kasvillisuuden. Eliöstön
ja kasvillisuuden palautuminen vaihtelee tapauskohtaisesti. Ruoppaus aiheuttaa työnaikaista veden samentumista ja kiintoainepitoisuuden nousua.
Samentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana eri suuntiin ruoppauspaikalta. Ruoppauksen
vaikutuksesta veteen sekoittunut hienojakoinen maa-aines laskeutuu pohjaan ruoppausalueen
läheisyyteen.
Kesällä tehty ruoppaus on kasvillisuuden ja pohjaeläinten kannalta haitallisempaa, sillä
kasvien elinkierron ja eliöiden lisääntymisen kannalta kesä on herkintä aikaa. Veden samentuminen likaa myös pyydyksiä ja karkottaa kalaparvia. Ruoppaus voi vaikuttaa kalastoon
monin tavoin. Ruoppauksen vaikutuksesta kulkeutuva ja laskeutuva hienoaines sekä niihin
sitoutuneet haitta-aineet saattavat häiritä kalojen kutua. Joidenkin lajien lisääntyminen ja pohjaeläinriippuvainen ravinnonsaanti häiriintyvät.
Ruoppaustoimenpiteiden vaikutuksesta sedimentin sisältämät ravinteet vapautuvat vesistöön ja saattavat aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Mikäli ruopattavassa vesistössä on runsaasti ravinteikasta pohjaliejua ja orgaanista ainesta, saattavat pohjan ja alusveden happiolosuhteet heiketä ja rehevöityminen lisääntyä. Ruoppaushanke saattaa vaikuttaa luonnon
monimuotoisuuteen. (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/154833/OH_1_2015.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Laivaliikenteen merkittävä lisääntyminen
Inkoon väylällä on aktiivista alusliikennettä, sillä Inkoon satamassa on vieraillut vuosittain 399 –491 alusta vuosien 2019 – 2022 aikana (Tilastokeskus 2023). Inkoon satamaan ei ole matkustaja-alusliikennettä, mutta Inkoon väylän lähistöllä on kuitenkin runsasta veneliikennettä. Esimerkiksi Helsingistä Hankoon johtava Suomenlahden veneilyn runkoväylä on Suomen vilkkaimpia vesiväyliä ja erityisesti kesäisin veneilijöiden suosiossa. Inkoon saaristossa liikkuu myös paljon ammattikalastajia. (Pöyry 2015)
Inkoon satama jakautuu Inkoo Shipping Oy:n ja Fortum Oyj:n satama-alueisiin. Yksityisomisteisen Inkoo Shippingin kaupallisessa satamassa on viisi laituripaikkaa ja sataman vuotuinen kuljetusmäärä on noin 2 miljoonaa tonnia. Satamaan ei ole säännöllistä linjaliikennettä, vaan liikenne on kokonaan hakurahtiliikennettä. Satama on erikoistunut kuivan bulk-tavaran käsittelyyn ja varastointiin (Inkoo Shipping Oy 2023).
Fortum Oyj:n omistamalla satama-alueella on kaksi laituripaikkaa. Satamaa hyödynnettiin aiemmin läheisen Fortumin omistaman hiilivoimalan tarpeisiin, mutta voimalan toiminta lopetettiin vuonna 2014. Vuoden 2022 loppupuolella toiseen laituriin saapui Suomen
ensimmäinen kelluva LNG-terminaalialus Exemplar (Fortum Oyj 2022) (lähde: YVA-ohjelma)
Uusi laituri tulee merialueelle ja lisäksi louhitaan uusi laiturialue itään nykyiselle maa-alueelle. Laituri mitoitetaan 4 alukselle, joista yksi paikka on alustavasti katettu (joka sään terminaali).
Väylän mitoitussyvyys on 13 m ja mitoitus on Panamax- tyypin 70 000 dwt aluksille pituus 230 m, leveys 32 m ja syväys 13 metriä.
Kuvasta on vaikea saada selvää, mutta laituri mitoitetaan neljälle alukselle, pituus 490 m. Laivaliikenteen määräksi arvioidaan raaka-ainekuljetusten osalta 220 laivaa/vuosi ja tuotekuljetuksiin 270 laivaa/vuosi. Kalasatama oli kuvassa merkitsemättä, joten lisäsin sen.
Satamassa käy nykytilanteessa vuosittain noin 350 – 600 laivaa (lähde FCG Joddböle liikenneselvitys- raportti).
Jatkossa satamassa käy siis 490 laivaa lisää eli pahimmillaan 1000 laivaa!
https://www.inkooshipping.fi/saapuminen-satamaan/vaylat
Kohtaamis- ja ohittamiskieltoalueet: Väylällä on yksi pysyvä kohtaamis- ja ohittamiskieltoalue, katso tarkemmin VTS Master’s Guide https://mastersguide.fintraffic.fi/fi
Meriliikenteen haitat
Meriliikenne vaikuttaa meriin ja meriä ympäröivään luontoon. Se tuottaa mm. hiilidioksidi-, rikki- sekä typpipäästöjä niin mereen kuin ilmaan. Laivojen polttoaineet, niiden huollossa käytetyt kemikaalit ja jätevedet kuormittavat meriä. Myös onnettomuudet aiheuttavat ympäristöhaittoja. Lisäksi painolastivesien mukana saattaa kulkea vieraslajeja. Muita vaikutuksia ovat aluksien aiheuttamat aallot, mitkä etenkin matalan veden alueella aiheuttavat eroosiota. Alusten potkurin aiheuttama melu aiheuttaa häiriöitä merieläimille.
Suomen satamissa käyvät rahtilaivat päästävät käymälä- ja harmaavesiä Itämereen päivittäin yli 20 000 tonnia. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/7aa41624-c481-4e4d-b5e1-03feecb531d9.
Suomen rannikkovesissä on mitattu vahvoja metaanipäästöjä. Metaania syntyy rehevöityneissä rannikkovesissä, joissa pohjan lajiston monimuotoisuus on hiipunut. Kuolleisuus näkyy jo sinisimpukoissa ja meriajokkaissa, jotka eivät ole sopeutuneet korkeisiin lämpötiloihin. Petokalakannat romahtavat. Lue lisää luontodirektiivin meriluontotyypeistä hankealueen välittömässä läheisyydessä ja lähialueilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/55d73949-f9bd-407d-b2b4-7172f0ac1449
Meriliikenteen melu
Laivojen melu on yleisin merten melusaasteen lähde. Alukset tuottavat matalataajuuksista jylinää, joka kantautuu valtavien matkojen päähän. Koska laivarahti lisääntyy tasaisesti, myös vedenalainen äänimaailma monipuolistuu ja muuttuu äänekkäämmäksi. Möly on peittänyt alleen kalojen ja merinisäkkäiden luonnolliset signaalit, heikentänyt niiden kuuloaistia väliaikaisesti tai pysyvästi ja jättänyt vahingoittuneiden vesien lajit melun mykistämiksi.
Itämeren ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten alhainen suolapitoisuus, mataluus ja rajattu yhteys valtamereen tekevät siitä hyvin haavoittuvaisen. Laivaliikenne aiheuttaa jopa 40 prosenttia Itämereen kulkeutuvasta jätteestä. Vaikka laivojen jätevesipäästöjä on pyritty viime vuosina vähentämään, säiliöalukset, rahtialukset ja risteilijät laskevat edelleen mereen merkittäviä määriä haitallisia aineita, kuten laivojen painolastivettä, jätevettä, kemikaaleja ja öljyjä.
Itämeren suojelukomissio HELCOMin mukaan Itämerellä sattui vuosien 2014 ja 2017 välillä 600 laivaonnettomuutta, joista suurin osa oli yhteentörmäyksiä. Onnettomuuksista 10 prosenttia aiheutti meren saastumista, kuten öljyvuotoja.
Itämeren melusaaste 2014
Tämä kartta on suuntaa antava mallinnus Itämeressä vaikuttavasta matalien taajuuksien melusta. BIAS (Baltic Sea Information on the Acoustic Soundscape) -projekti on mitannut Itämeren melutasoa vuoden 2014 aikana. Kuvassa punasävyiset eli kovimman melun alueet keskittyvät selvästi laivojen liikennöimien reittien ympärille. Lähde: Paijala, J. 2017. Underwater noise in the Baltic Sea a risk for fish and marine mammals. Syke.fi
Sataman meluhaitat
LNG terminaalin toiminta ja vieraileva alus Arctic Aurora aiheuttavat melua, joka kantautuu jopa kymmenien kilometrien päähän. Gasgrid järjesti 30.1.2024 asukastilaisuuden https://gasgrid.fi/2024/01/08/asukasinfotilaisuus-inkoossa-30-1-2024/ Esitetyt mittaustulokset (linkissä) herättivät keskustelua. Kävi ilmi, että Inkoossa toimineen Ruduksen melumittauspiste on edelleen toiminnassa ja antaa aivan eri tuloksia, kuin Gasgridin käyttämä mittausyritys. Ruduksen mittausten raakadata on edelleen kunnan ympäristöpäällikön pöydällä, eikä ELY-keskus ole saanut pyynnöistä huolimatta materiaalia käyttöönsä. Kuntalaiset ilmoittivatkin selkeästi, etteivät luota mittausten tekijään ja vaativat puolueetonta mittausta. Gasgridin 4 mittauspistettä todettiin myös täysin riittämättömiksi ja ne on sijoitettu niin, että melu on mahdollisimman pieni. Tämän toivat esiin vastarannan kesäasukkaat. Heidän tilanteensa on muutenkin kestämätön. Valonheittimet loistavat yötä päivää ja isot alukset nostavat rantaan rojua kääntyessään. Virallisella venereitillä kelluu tukkeja ja muuta irtotavaraa. Paikalla ollut kunnanjohtaja kehotti Gasgrid yhtiötä miettimään kompensaatiota meluhaittojen takia.
Gasgridin meluntorjuntasuunnitelmista voi lukea lisää täältä.
AFRY Finland Oy laatimassa Joddbölen kaavahankkeen yhteismeluselvitys 2024 todetaan, että melumallinnuksen avulla on arvioitu kaava-alueen yhteisvaikutuksia rakennusaikana sekä terästehtaan käytön aikana. Selvityksessä kaava-alueiden rakentamisen sekä toiminnan aikaisen melun leviäminen selvitettiin laskennallisesti. Erillisiä äänipäästö- tai immissiomittauksia ei ole
ole tässä hankkeessa suoritettu, vaan melumallinnuksen äänipäästötiedot perustuvat aiemmin alueelle tehtyihin selvityksiin nykytilan osalta sekä hankekehittäjiltä saatuihin tietojen toimintojen lukumäärästä, laadusta ja sijoittelusta. LNG-terminaalilaivan ja sataman toimintojen sekä kivimateriaalin käsittelyyn liittyvät melunlähteiden aiheuttaman melun lisäksi massiivinen teollisuuskompeksti ei raportin mukaan aiheuta lisämelua, vaikka todetaan terästehtaan tuovan uusia melulähteitä, joista osa on merkittäviä.
Lyhyessä videossa Raahen terässulatolta on oikeita desibelejä oikeasta tehtaasta. Siinä on mm. jatkuvavalukone https://youtu.be/y4GYl9JS1YU?feature=shared
Immissio esitetään tapahtumasarjana, joka alkaa päästöstä (emissio) ja jatkuu kulkeutumisena (transmissio) aiheuttaen tietyn negatiivisen vaikutuksen (immissio. https://ak.maanmittauslaitos.fi/2023/immissiohaitat/immissiohaittojen-arviointi-ja-korvaaminen
Valitettavasti mallinnusten ja ohjelmien puutteet ovat tiedossa hankkeissa ympäri Suomen. Suunnitellun satamatoiminnan meluhaitat, valonheittimet ja isojen alusten vesimyllerrys tuleva lisääntymään entisestään. Isojen laivojen potkurivirta on voimakas ja suuntautuu suoraan rantaa kohti.
ELY-keskukselle voi edelleen lähettää havaintoja satamien toiminnasta myös jatkossa sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi