Inkoon terästehdashanke tulee kalliiksi veronmaksajalle
Inkoon kunnanvaltuuston 10.6.2024 hyväksymän vision 2040 mukaan Joddböle on merkittävä tekijä teollisuuden päästöjen vähentämisessä valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Joddböleen suunnitteilla oleva terästehdashanke tarvitsee valtavan määrän energiaa, reilut 9 TWh, toimiakseen. Blastr ilmoittaa mahdollistavansa paljon uusia sähköntuotantoinvestointeja ympäri Suomea. Todellisuudessa heidän tarvitsemansa sadat tuuliturbiinit aiheuttaisivat suuria ympäristötuhoja kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään kahdeksan hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Terästehdashanke tulee kalliiksi.
Teollisuuden päästöt
Yleisesti puhutaan päästöjen vähentämisestä ja tällä tarkoitetaan ainoastaan hiilidioksidipäästöjä. On tietoisesti unohdettu puhua muista teollisuuden päästöistä. Teollinen toiminta on merkittävä maaperän ja ilmakehän saastuttaja Euroopassa. Teolliset prosessit ja toiminnot aiheuttavat esimerkiksi typen oksidi-, ammoniakki-, elohopea- ja hiilidioksidipäästöjä, jotka saastuttavat vettä, ilmaa ja maata ja vahingoittavat ihmisten terveyttä, ympäristöä ja luontoa.
Sähkön tuottaminen, jätehuolto ja jätteiden käsittely, eläintuotanto ja sementin valmistus ovat esimerkkejä teollisesta toiminnasta, joka aiheuttaa saastuttavia päästöjä ympäristöön. Vuoden 2017 arvion mukaan teollisuuden päästöt aiheuttavat ihmisten terveydelle ja ympäristölle vuosittain yhteensä 277–433 mrd. €:n vahingot. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/industrial-emissions
Terästehtaan valheellinen lupaus
Blastr Green Steelin tavoitteena on vähentää terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Oikeasti terästeollisuuden päästöt vähenisivät, jos korjaustoimenpiteet kohdistettaisiin toimiviin tehtaisiin. Tavoitteeseen Blastr Green Steel arvelee pääsevänsä kuluttamalla lähes 10 TWh sähköä, joka tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla, koska Suomeen ei olla rakentamassa neljättä Olkiluotoa lähiaikoina. Tehtaan energian kulutus vastaa liki Olkiluoto 3 tuotannon määrää 12 TWh, jolla lämmitetään 5,2 miljoonaa kerrostaloasuntoa.
Tehtaan tuotanto perustuu tehtaalla tuotettuun vetypelkistettyyn rautasieneen, kierrätysromuun ja valokaariuuniteknologiaan. Vetypelkistystä varten tehtaalla valmistetaan vetyä elektrolyysillä puhdistetusta vedestä ja sähköstä (tiedot YVA-ohjelma). Asiantuntija muotoilisi asian näin: Rautasienen vetypelkistystä varten terästehtaalla valmistetaan puhdistetusta vedestä (H2O) vetyä (H2) sähkövirtaa yötä päivää tarvitsevilla elektrolyysi-laitteilla.
Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksikön professori Timo Fabritius arvioi, että
tehdasprosessia suurempi haaste voi olla se, mistä tehdas saa riittävästi sähköä vedyn valmistukseen.
– Se on minun mielestäni hyvin oleellinen kysymys. Blastrin suunnitelmissa on kuitenkin kyse aika lailla samankokoisesta terästehtaasta kuin SSAB:n hanke Raahessa. Fabritiuksen mukaan SSAB:n prosessi vaatii energiaa noin 8-10 terawattituntia, mikä on suunnilleen kymmenys Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Uudessa Inkoon hankkeessa puhutaan todennäköisesti saman kokoluokan lisäyksestä sähkönkulutukseen.
Vetyä pitää voida valmistaa edullisesti, jotta prosessi olisi kannattava. Tuulisähkö on epävarma, tyynellä säällä sitä ei ole lainkaan. Tämän takia on ratkaistava vedyn ison mittakaavan varastointi.
– Vedyn varastointia ei ole vielä ratkaistu näin isossa mittakaavassa. Se vaatisi niin isot kompressointilaitteet ja varastosäiliöt, ettei sellaisia ainakaan tällä hetkellä ole missään olemassa.
Pätkivän tuulivoiman saa jatkuvatuottoiseksi sähkökemiallisilla akuilla, vetyvarastoilla ja sähköä tuottavilla vetygeneraattoreilla (polttokennokin käy, se on tosin hyvin kallis). Vedyn varastointi kallioluoliin on absurdia. SSAB rakensi 100 m³:n teräksellä vuoratun kallioluolan vedylle Luulajaan. Tuo vedyn kalliovarasto on maailman ensimmäinen lajiaan. Tavoitteena on rakentaa aikanaan vedyn puskurivarasto 3–4 vuorokauden tarpeeseen. Luulajan fossiilivapaiden terästen Pilot Plant on toiminut jo pari vuotta. Demonstraatiolaitos valmistuu 2026. Sen kapasiteetti on 1,3 milj. tonnia/a. Vuonna 2028 tehtaan kapasiteetti on suunnitellussa 2,5 milj. tonnissa/a. Missä on Blastrin Pilot Plant?
Terästehtaan muut päästöt ympäristöön ovat merkittäviä niin rakennus- kuin toiminta-aikanakin. Niitä on käsitelty ja käsitellään muissa artikkeleissa, tässä keskitytään sähkön tarpeen aiheuttamiin ongelmiin luonnon ja veronmaksajien kannalta.
Terästehtaan sähkönkulutus
Energiateollisuus ry:n raportin ”Energiavuosi 2023 Sähkö” mukaan sähkön käyttö jakautuu seuraavasti:
Teollisuuden 42 prosentista metallinjalostuksen osuus on 10%. Teollisuuden sähkönkäyttö väheni 6%, käyttö yhteensä 33 TWh. Inkoon terästehdas kuluttaisi siis kolmanneksen 2023 teollisuuden kokonaiskäytöstä!
Hiilidioksiidivapaan sähkön osuus on 94 % Suomen sähköntuotannosta. Päästöttömiksi energian tuotantomuodoiksi määritellään vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Fossiilisiksi energian tuotantomuodoiksi nimitetään uusiutumattomilla energianlähteillä kuten öljyllä, maakaasulla tai kivihiilellä tuotettua energiaa.
Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla talteen otettu maa- ja ilmalämpöenergia, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet. Energian ollessa uusiutuvaa, se ei automaattisesti tarkoita sen olevan päästötöntä.
Sähkön käyttöhuippu vuonna 2023 oli 13 335 MW (27.11.2023).
Inkoon Joddböleen suunnitteilla oleva terästehdas kuluttaisi sähköä 10 terawattituntia vuodessa. Terästehdas toimii yötä päivää noin 8 000 h/8 760 h vuodessa (vuodessa on 8 760 tuntia). Muu aika kuluu vuosihuoltoon ja satunnaisiin seisokkeihin. Jatkuvana tehona yötä päivää kulutus on 10 000 000 MWh/8 760 h eli 1 140 MW/h.
Tuulivoima ei sovi lainkaan suuriin sähköjärjestelmiin. Tuulivoimaloiden vuotuinen käyntiaika on laskennallisesti 0,27 x 8 760 h ≈ 2 400 h. Tehontuotto heittelehtii välillä 0 – 85 % maksimista. Tuulivoimana tarvittava määrä tunnissa olisi 1 140 MW/0,27 = 4 200 MW, jossa 0,27 on vuositason kapasiteetin käyttöaste (toimintasuhde tai käyttökerroin).
4 200 MW tuulivoimaa saataisiin esimerkiksi rakentamalla säiden mukaan epäjatkuvasti toimivia 5 MW tuuliturbiinikenttiä 840 kappaletta eri paikkakuntien metsiin ja pelloille. Yksi tuulivoimala tarvitsee 137 hehtaaria pinta-alaa ja turva-alan 63,5 hehtaaria eli noin 200 hehtaaria! 840 kpl tarkoittaisi 168 000 hehtaaria hakattua metsää, koska Suomessa pääsääntöisesti tuuliturbiinit sinne sijoitetaan. Terästehtaan kaava-alueen koko on 444 hehtaaria. Energian tuotannon vaatimalle alalle voisi sijoittaa 378 terästehdashanketta.
Metsien pirstoutumisella on monimuotoisuutta heikentävä vaikutus. Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) on todennut, että elinympäristöjen pirstoutumista pidetään yhtenä vakavimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle.
Tuulivoimaa sanotaan usein ympäristöystävälliseksi tavaksi tuottaa sähköä ajattelematta tarkemmin, minkälaista jälkeä sen rakentamisesta luontoalueille aiheutuu, ja minkälaisia vaikutuksia ympäristölle ja eläimistölle tuulivoimaloiden toiminnasta käytännössä aiheutuu. Tuulivoimalle onkin luotu taitavalla ja pitkäjänteisellä markkinaviestinnällä perusteettoman ihanteellinen julkisuuskuva. Käytännössä tuulivoiman väitetty ympäristöystävällisyys perustuu kuitenkin yksinomaan tuotannon pieniin hiilidioksidipäästöihin. On vaikeaa nähdä, mitä muita positiivisia vaikutuksia tuulivoimala-alueiden rakentamisesta luontoympäristöön voisi aiheutua. Vaikutukset ovat yksinomaan luontoa ja luonnoneläinten elinolosuhteita heikentäviä.
1 MW maatuulivoimala maksaa 1,7 miljoonaa euroa, 4 200 MW tulee maksamaan 7 miljardia euroa, terästehtaan hinnaksi on ilmoitettu 4,5 miljardia euroa.
Suomessa on 1 700 tuuliturbiinia 200 tuotantokentällä hujan hajan pitkin metsiä. Niiden tuotannon teho on 7 600 MW. Teho heiluu välillä 0-6 500 MW, ja tehoennusteet menevät usein päin mäntyä jopa vuorokausitasolla.
Tuulivoiman tuhot
Blastr Green Steel -yhtiö korostaa mahdollistavansa Suomeen puhtaan energian hankkeita. Todellisuudessa heidän tarvitsemansa sadat tuuliturbiinit aiheuttaisivat suuria ympäristötuhoja kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Jokainen tuulivoimala aiheuttaa vähintään kahdeksan hehtaaria pysyvää metsäkatoa. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 1 393 voimalaa, ja arvioiden mukaan jo 10 000 maatuulivoimalaa vuoteen 2030 mennessä. Voimalan perustusten alta pintamaa poistetaan ja usein peruskallio räjäytetään ja käytetään huoltoteiden pohjana. Voimala-alueen kytkemiseksi kantaverkkoon, tarvitsee voimala uutta sähkön siirtolinjaa noin 25 kilometriä. Jos kaikki 10 000 tuulivoimalaa olisivat maavoimaloita, veisivät ne noin 80 000 hehtaaria pääasiassa metsää.
Myös Fingridin ylläpitämät kantaverkot rakennetaan pääsääntöisesti metsiin. Lähivuosina Suomessa rakennetaan 5 200 kilometriä uutta kantaverkkoa (nykyisen 14 300 lisäksi), sillä tuulivoimalat sijaitsevat kaukana sähkön kulutuksesta. Uuden kantaverkon aiheuttama metsäkato vastaa noin 26 000–52 000 hehtaaria.
Kaikilla energiamuodoilla on ympäristövaikutuksia ja ne vievät maa-alaa. Vertailevan tutkimuksen mukaan ydinvoima vie energiamuodoista kuitenkin vähiten pinta-alaa, noin 0,3 neliömetriä per tuotettu MWh. Maatuulivoima sen sijaan vie kohteesta riippuen hyvin paljon pinta-alaa, 8,4 – 247 neliötä per tuotettu MWh. Tuulivoimahankkeet ovat vaikutuksiltaan laajalle levittäytyviä teollisuusalueita. Yksi tuulivoimala tarvitsee noin 137 hehtaaria pinta-alaa. Roottorien lavoista sinkoavan lumen ja jään takia voimaloille määritellään myös turva-ala, noin 63,5 hehtaaria per voimala, jolla on merkitystä muun muassa jokamiehen oikeuksille ja metsästykselle. Täten 10 000 maatuulivoimalaa muuttaisi noin 1,37 miljoonaa hehtaaria metsää teollisuusalueiksi ja tuottaisi noin 17 500 MW sähköä (oletus: voimala 5 MW, kapasiteettikerroin 35 %).
Tulevaisuudessa Suomen metsissä on tuhansia teräsbetoniperustuksia sekä paksulla murskekerroksella varustettuja huoltoteitä. Perustuksissa on noin 200 tonnia harjaterästä, jonka ajan kuluessa edistyvä korroosio voi aiheuttaa suuren riskin pohjavesien pilaantumiselle.
Tuulivoimateollisuuden aiheuttamat haitat ovat moninkertaisesti hyötyjä suuremmat. Harva tietää, että tuulivoimaloiden lavoista irtoaa tuhansia kiloja mikromuoveja, jopa 10 % lapojen massasta voi irrota niiden lyhyen käyttöiän aikana suoraan luontoomme. Tämä vaarantaa mm. pohjavedet ja voimaloiden ympäristön monin tavoin. Maahan upotetaan tuulivoimalan perustukseksi tonneittain betonia ja rautaa, joka ruostuessaan saastuttaa pohjavedet peruuttamattomasti! Tuulivoimateollisuus on jo aiheuttanut tuhoisia metsäpaloja, ja niiden toistuminen on valitettavan todennäköistä.
Usein unohtuu, että tuulivoimaloiden valmistus ja kuljetus tuottavat runsaasti päästöjä. Esimerkiksi lavat tuodaan enimmäkseen Kiinasta: 90 prosenttia tuulimyllyjen turbiinien harvinaisista maametalleista on Kiinasta peräisin. Kokonaispäästöistä jopa kolmasosa syntyy ulkomailla. Harvinaisten maametallien tuotannosta ja sen vaikutuksista dokumentti Likaista vihreää energiaa https://youtu.be/0WVgKgFLW0U?feature=shared
Metsää kaadetaan tuhansia hehtaareita tuulivoimaloiden sekä niistä johdettavien sähkön siirtolinjojen vuoksi. Kasvi- ja eläinkunnan lajituhot ovat valtavat. Tuulivoimaloiden lavat ovat suuri uhka linnustolle. Keski-Suomessa poikkeuksellisen laajaksi suunniteltu tuulivoimalakeskittymä vaarantaa paikallisen maakotkakannan.
Tuulivoimaloista aiheutuu monenlaisia suoria ympäristöriskejä. Suurissa voimaloissa kuluu runsaasti voiteluöljyjä, jotka voivat vuotaan lähiluontoon ja pohjavesiin. Voimaloiden lapoja voi irrota, mikä on tietysti paitsi ympäristöriski myös ihmisille hengenvaarallista. https://pelastetaansuomenluonto.fi/luonnonsuojelu/
Massiivisten tuuliturbiinien ja niiden perustusten (anturoiden) rakentamiseksi pitää avata uusia metalli- ja mineraalikaivoksia pitkin maailmaa ja etenkin kehitysmaissa, koska tuulivoimakenttien materiaalien kulutus on täysin tolkutonta. Maavarainen 5-6 MW:n tuuliturbiini perustuksineen (anturoineen) sitoo 3 500 tonnia betonia, terästä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliä, kriittisiä harvinaisia maametalleja (neljää niistä), kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja ja balsapuuta. Määrä on aivan tolkuton suhteessa tuuliturbiinin surkeaan tehon- ja energiantuottoon.
Tuuliturbiini on 160 metriä korkea (Stadionin torni 72 m). Roottorin lapa on 80-metrinen. Vertailun vuoksi 110 metriä korkea Saturn V -kuuraketti painaa 3 000 tonnia tankattuna lähtöalustalla. Tuulivoima on tuhovoimaa.
Blastr on kertonut solmineensa esisopimuksia sähköntuottajien kanssa ja keskustelut tuuli- ja aurinkovoiman hankekehittäjien kanssa jatkuvat.
Maksun aika
Hanketoimijan maksamissa selvityksissä oletetaan tehtaan saavan fossiilitonta sähköä hintaan 5 sentti/kWh. Fossiilitonta sähköä ovat esimerkiksi tuulivoima tai ydinvoima. Selvityksissä ei arvioida kuluttajien ostovoiman heikentymistä sähkön hinnan noustessa, mikäli suuruusluokkaa 1000 kuvitellun tuulivoimalan vuosituoton sijasta käytetään ydinvoimasähköä Olkiluoto 3 verran vuosittain. Raportista puuttuu täysin kuvaus siitä, mitkä ovat Olkiluoto 3 suuruisen sähköresurssin varaamisen talousvaikutukset Suomessa, vaikka Olkiluoto 3 vuosihuolto tai tuotantokatkokset ovat aina valtakunnan pääuutinen. Talousvaikutukset tulee kuvata myös 200 % eli silloin kun Blastr olisi olemassa ja Olkiluoto 3 huollossa. Nopeasti laskien jo 1 sentin hinnan nousu keskimäärin sähkön hintaan per kWh aiheuttaa Suomeen 800 miljoonan euron lisälaskun, joka on suoraan pois investoinneista, kulutuksesta ja kuntien muista menoista, kuten koulut ja terveydenhuolto. Paikallisen uusiutuvan energiatuotannon ehdottaminen ratkaisuksi kaavaehdotuksen ilmastovaikutuksiin on absurdi.
Painostusta
Inkoon kuntapäättäjiä painostetaan monelta taholta. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mielestä Suomi ja Eurooppa eivät tule hiilineutraaleiksi ilman fossiilivapaan teräksen investointeja. Mykkänen jatkaa tarinoimalla, että Inkoossa olisi valmis syväväylä ja satama hankkeen tarpeisiin ja että valmiina on erityisen vahva sähköverkko. Kehysriihessä onkin otettu käyttöön uusi puhtaiden (?) teollisten investointien verokannuste. https://valtioneuvosto.fi/-/suurten-investointien-verotuen-valmistelu-etenee
Mykkäsen johdolla viedään eteenpäin myös isoa uudistusta ympäristöllisen luvituksen sujuvoittamisesta ja yksinkertaistamisesta. Mykkäselle kuuluvat myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asiat. Hallituksen keskeinen tavoite on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Mykkäsen mukaan kotimainen sähköntuotanto on kaksinkertaistettava nykyisestä, jotta puhtaan teollisuuden kasvulle on hyvät edellytykset. Mykkäsen mukaan hankkeiden sujuvan luvituksen ohella hallitus edistää vihreää siirtymää parantamalla puhtaan sähkön siirtoyhteyksiä. Valtionyhtiö Fingrid investoi tulevan vuosikymmenen aikana neljä miljardia euroa kantaverkkoon, mikä antaa Suomelle keskeisen edun suhteessa kilpailijamaihin. Laskun maksaa jälleen veronmaksaja. https://kauppakamarilehti.fi/ymparisto-ja-ilmastoministeri-kai-mykkanen-sujuvasta-luvituksesta-lisavauhtia-vihreaan-siirtymaan/
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK 15.8.2024 Janne Peljo) näkemyksen mukaan Blastr Green Steel projekti on vihreän siirtymän lippulaivaprojekti, koska sen vaikutukset työllisyyteen ja kauppatasapainoon ovat merkittävämmät kuin muilla vihreän siirtymän investoinneilla, kuten datakeskuksilla. Hankkeella on katsottu olevan kansallista merkitystä. Suomen valtio on mukana rahoittamassa hankkeen kehitysvaihetta pääomasijoitusyhtiönsä Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy) kautta.
Vihreä siirtymä vaatii verkkoja, mutta ei toimi pelkillä lisää rakennettavilla sähköverkoilla. Jostain pitää saada sähköä niihin verkkoihin, kun on tyyni sää ja varsinkin tyyni pakkassää. Olisikohan meidän ensin pohdittava, kuka todella tarvitsee vihreää siirtymää?
Ruotsin vihreä kupla puhkeamassa
Onneksi muualla ollaan jo heräilemässä, vetyinvestoinnit hyytyivät Suomessa ja maailmalla. Teräsjätti Thyssen-krupp kaavailee keskeyttävänsä valtavan vetyhankkeen terästehtaallaan Duisburgissa. Syynä on ainakin teknologian hinnan yllättävä kallistuminen, mutta muitakin epäselvempiä syitä on. Myöhemmin Thyssen-Krupp on ilmoittanut, että se nykyisessä taloustilanteessa hyllyttää vihreän teräksen pilottiprojektinsa. Saksa on talousvaikeuksissa, kuten kaikki muutkin. Tämä ei estä suomalaisia ampumasta itseään lisää jalkaan, viedään me maailmalle vetyä, hinnasta viis.
Energiayhtiöiden talousluvuista https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/epavarmuus-kalvaa-nyt-suomen-suurimpia-energiayhtioita-energia-alan-tuntemattoman-ja-nakymattoman-jattilaisen-kannattavuus-noussut-taysin-omaan-luokkaansa/f44229cc-7640-40c3-916a-720c8da409ec
Tuulivoimarakentaminen hyytyi https://www.suomenmaa.fi/uutiset/buumi-on-ohi-taman-takia-tuulivoimarakentaminen-hyytyi/
Ruotsin vihreän siirtymän lippulaiva Northvolt syvässä kriisissä https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pitaisiko-northvolt-sittenkin-pelastaa-verorahoilla-tapaus-testaa-kapitalismin-saantoja-vuonna-2024/6f59ebb6-5441-4969-ac88-ea6aee5b0365?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR18uA6iLCmFqmiusQUhNaD_Jev34PokJhAnEoBsRnkgDlZns5_8wR6BvUc_aem_h7uIKK50puQwsVym3NsyYg
Northvolt on kriitikoiden mukaan avustuskapitalismia: luodaan yritys, joka on mahdollisimman sopiva EU-avustuksille, vihreille lainoille, valtiontakauksille, minimoidaan oma riski, maksimoidaan tuottomahdollisuus. Kuulostaako tutulta?
”Ruotsin vihreä kupla on puhkeamassa, olkaa kiitollisia, ettei Suomi ryhtynyt tähän” https://www.kauppalehti.fi/uutiset/olkaa-kiitollisia-ettei-suomi-ryhtynyt-tahan-ruotsin-vihrea-kupla-on-puhkeamassa-sanoo-tutkija/
Magnus Henrekson om LKAB:s gröna omställing https://youtu.be/YPjHgrVJiu4?feature=shared
Pohjois-Ruotsissa on Northvoltin lisäksi muitakin hankkeita, kuten LKAB:n SSAB:n ja Vattenfallin yhteisyritys Hybrit, joka aikoo valmistaa fossiilitonta rautasientä, SSAB rautasienestä terästä, Stegra eli entinen H2 Green Steel aikoo myös tuottaa vihreää terästä, Talga anodimateriaaleja ja Power2Earth fossiilittomia keinolannoitteita. Dagens industri kirjoitti viime viikolla pelosta, että Northvoltin kriisi voi levitä.
Ote Kauppalehden jutusta: ”Kyse on ennen kaikkea sähköstä. Pelkästään Northvolt, LKAB, Hybrit ja Stegra tarvitsevat arvioiden mukaan 85 terawattituntia sähköä vuodessa, kun tuotanto on suunnitellussa täydessä mitassaan. Koko Ruotsin sähkönkulutus oli viime vuonna 135 terawattituntia, Suomen 80. Ei ole kyse vain siitä, onnistuvatko Skellefteån akkutehdas ja Norrbottenin teräsprojektit taloudellisesti”, Henrekson sanoo. ”Jos ne kytkevät kaapelinsa sähköverkkoon, sillä tulee olemaan valtava vaikutus koko Ruotsin elinkeinoelämän kilpailukykyyn”.
Kaikkein voimakkaimmin kansantaloustieteen tohtori Magnus Henrekson kritisoi LKAB:ta:
Että valtionyhtiö aikoo maailman markkinajohtajaksi teknologialla, jota kukaan ei ole osoittanut toimivaksi, maankolkassa, jossa on jo valmiiksi pulaa työvoimasta ja asunnoista, ja pelkästään tämä projekti kuluttaisi sähköä melkein yhtä paljon kuin on koko Suomen sähkönkulutus. Tämähän on aivan fantasiointia.
Ruotsalainen tutkimuslaitos julkaisi jo kolmannen kriittisen raporttinsa Pohjois-Ruotsiin tehtävistä vihreistä investoinneista. Sen mukaan sähkön hinta Suomessa voi niiden vuoksi jopa kaksinkertaistua. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/raju-laskelma-sahkon-hinta-lahtee-selvaan-nousuun-suomessa-syy-loytyy-ruotsista/0cd6f4c0-7749-41b2-aa76-4e9d79ef3373
Taloustieteen tohtori ja konsultti Davis Sundén on julkistanut useita raportteja Pohjois-Ruotsin vihreän teollisuuden investoinneista. https://policyinstitutet.se/wp-content/uploads/2024/01/Policyinstitutet-Till-vilket-elpris-som-helst-1.pdf
Ei kannata, sanovat professorit vihreän teräksen miljardihankkeista https://wwhttps://www.kauppalehti.fi/uutiset/ei-kannata-sanovat-professorit-vihrean-teraksen-miljardihankkeista-kohuraportin-taustalta-loytyy-yllattavia-nimia/13a71bd1-de87-49e1-be7a-ff90c86324eb
H2 Green Steel tulee Sundénin mukaan tuottamaan ”markkinoiden kalleinta terästä”.
Inkoosta Suomen Skellefteå?
Pohjois-Ruotsin pienet kunnat jäivät yksin vastuuseen Ruotsin jätti-investoinneista ”Emme tienneet, mihin ryhdyimme”. Akkuvalmistaja Northvolt valitsi Skellefteån syksyllä 2017 tuotantolaitoksensa sijaintipaikaksi. Ennen tehtaan tuloa, kunnalla oli 170 miljoonaa kruunua velkaa. Vuoden 2021 lopussa velkaa oli 1,9 miljardia kunnalla ja 5,4 miljardia kruunua kuntakonsernilla.
”Infrastruktuurissa, teissä, rautateissä, satamissa ja lentokentässä hallitus on luvannut auttaa meitä, mutta toistaiseksi ei ole tapahtunut mitään. Olemme saaneet hieman lisää aikuiskoulutuspaikkoja, mutta tarvitsemme niitä vielä aivan massiivisesti lisää.”
”Minusta Skellefteåssa näkyy ongelmat, joita syntyy, kun kaikki tapahtuu näin nopeasti. Poliisilla on kädet täynnä työtä, kun Northvoltin työmaalla niin moni työskentelee laittomasti. Silloin mennään vähän liian nopeasti. Olisi tärkeää yrittää taata vähän varovaisempi kehitys, joka on kestävämpää”, Andersson vastasi (Ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Tobias Andersson). Sitten hän jatkoi kuin haluaisi heittää pyyhkeen kokonaan kehään: ”Ja jotta Pohjois-Ruotsiin saataisiin näihin investointeihin riittävä sähköteho, tarvittaisiin 7 000–10 000 tuulivoimalaa. Mikään kunta ei hyväksy sellaista määrää mailleen. Silloin on voitava kysyä, mistä tämä kaikki teho saadaan, erityisesti vetyteollisuuteen. Mistä se tulee?”
Asuntopula Skellefteåssa ratkaistiin rakentamalla parakkikylä, inhimillistä asumista tuleville kunnallisveron maksajille? https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/gigantiska-modulbyn-i-skelleftea-drabbas-hart-av-konkursen?fbclid=IwY2xjawGLU8pleHRuA2FlbQIxMQABHWVTMbkcnmJLhnQ9WXuVbx6LjpUzpVudkKsUqn4a54mv7J2j2KNfvRS1Jw_aem_w6ApW_yEQw8KjlEUxYP8Ug
Ruotsin hankkeet kaksinkertaistavat sähkön hinnan Suomessa. Entä jos meillä on vielä oma ”vihreä” terästehdashanke, joka kuluttaisi kolmanneksen vuoden 2023 teollisuuden kokonaiskäytöstä? Sähköverkkojen lisärakentaminen laskutetaan siirtomaksuina. Mitä luulet sähkölaskullesi tapahtuvan?
Suomella ja pienellä Inkoolla on täysin samat haasteet kuin Skellefteålla, nyt ei saa tehdä samoja virheitä. Vaikuta ja pidä huolta Inkoosta, allekirjoita kuntalaisaloite!