Inkoon kunnan viestintä osa 2

Inkoon kunnan viestintä on koettu puutteelliseksi niin ajoituksen kuin sisällönkin suhteen liittyen terästehdashankkeeseen. Inkoon 2.5. julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan seuraavaa:

Inkoon strategiassa kunnan yhteisöllisyys nähdään yhtenä kunnan tärkeimmistä arvoista. Joddböle V kaava herättää vahvoja erilaisia näkemyksiä inkoolaisten keskuudessa. Siksi on tärkeää huomioida näissä toiminnoissa yhteisöllisyyden vahvistaminen. Viikko, jolloin Inkoon päivä järjestetään, nimetään ’’Yhteisöllisyyden viikoksi’’, jonka aikana järjestetään yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia.

Pahasti myöhästynyttä imagon kohennusta?

Olisi hienoa, jos yhteisöllisyys hoituisi yhdellä viikolla väkinäistä kanssakäymistä tai kunnan virkamiehen mahtikäskyllä. Luottamus on monelta taholta todettu kadotetuksi. Yhteisöllisyyttä ei voi olla ilman luottamusta. Luottamus pitää ansaita.

Kuntaliitosta löytyy paljon materiaalia käsitteistä yhteisöllisyys, luottamus, osallistaminen, viestintä ja hallinnon avoimuus. Suomen Kuntaliitto on kuntasektorin toimintaedellytysten turvaaja ja kehittäjä. Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit.

Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yhteisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön hyvinvoinnin tavoittelemisen arvoisena. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, viestintää, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea. Elinvoimaisen yhteisön ja kunnan edellytys on hyvinvoiva kuntalainen.

Kunnan avoimella viestinnällä vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja luottamusta kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Avoimella viestinnällä kunta saa asioiden valmisteluun mahdollisimman paljon ja monipuolisesti asukkaiden näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Kun asukkaat otetaan riittävän ajoissa mukaan suunnitteluun monipuolista viestintää hyödyntäen, antaa se valmistelulle selkänojaa ja mahdollistaa myös laadullisesti parempaa päätöksentekoa. Se myös osaltaan vähentää päätöksistä tehtäviä valituksia ja tehostaa päätöksentekoa.

https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/verkkojulkaisut/uusien-kestavien-kuntien-roolit/2-4-hyvinvointi-osallisuus-yhteisollisyys

https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/demokratia-ja-osallisuus/kuntalaisten-osallisuuden-edistaminen

Linkistä voit ladata oppaan kuntalaisten osallistumisen arviointiin https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2059-opas-kuntalaisten-osallistumisen-arviointiin

Avoin hallinto vai salamyhkäistä suhmurointia?

Avoin hallinto edistää hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, hallinnon tiedon ja palveluiden saatavuutta sekä hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille
Avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.
Suomessa hallinnon avoimuuden edistäminen on monipuolinen työkokonaisuus, johon kuuluu kahdeksan pysyvää työaluetta:

1. Julkisuus – Julkisuusperiaate merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta.
2. Ymmärrettävyys – Hallinnon tekstit, palvelut ja uudistukset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.
3. Osallisuus – Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun ja kehittämiseen. Hallinto on vastaanottavainen uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille.
4. Avoin toiminta – Hallinto kehittää toimintaansa avoimemmaksi kaikilla osa-alueillaan.
5. Hallinto mahdollistajana – Hallinto tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja poistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan esteitä.
6. Avoin data – Dataa on saatavilla avoimessa ja koneluettavassa muodossa. Tekoälyä hyödynnetään eettisesti.
7. Viestintä – Viestintä on kaksisuuntaista ja kuuluu keskeisenä osana kaikkeen avoimen hallinnon työhön.
8. Luottamus – Luottamus on avoimen hallinnon työn keskeinen tavoite, mutta se on myös työalue, jolla pyritään muun muassa lisäämään tietopohjaa siitä, miten luottamusta voidaan edistää ja arvioida.
   Avoinhallinto.fi on valtiovarainministeriön verkkopalvelu.

Käsitteiden määrittelyjä

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus on kahden tai useamman henkilön välistä kommunikaatiota. Vuorovaikutuksessa osapuolet ovat aloitteellisia, reagoivat toistensa viesteihin ja kokevat olevansa yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä.

Tiedottaminen

Kolme pointtia tiedottamisesta:

1. Tiedottamalla asioista avoimesti rakennetaan luottamusta. Kun ihmiset saavat ajantasaista ja totuudenmukaista tietoa, se vahvistaa myös organisaation uskottavuutta.
2. Avoimuudella ja selkeällä tiedonvälityksellä voidaan estää väärinkäsityksiä ja konflikteja. Kun ihmiset tietävät, mitä tapahtuu ja miksi, heidän on helpompi sitoutua meneillään oleviin asioihin ja ymmärtää päätöksiä.
3. Vuorovaikutteinen tiedon jakaminen tarjoaa mahdollisuuden sitouttaa ja osallistaa sidosryhmiä organisaation toimintaan. Vuorovaikutteisen viestinnän avulla luodaan yhteisöllisyyttä ja vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Dialogi

Dialogi sana perustuu kreikan kielen sanoihin dia ja logos. Dia tarkoittaa ”läpi”, ”kautta” ja logos ”sanaa” tai ”merkitystä”. Dialogi on vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. Yhdessä ajattelu tarkoittaa, ettei yksilö enää pidä omaan kantaansa lopullisena vaan askeleena kohti lopputulosta. Dialogi kehottaa etsimään jo olemassa olevaa kokonaisuutta ja luomaan uudenlaisen yhteyden, jossa kuuntelemme tarkkaavaisesti ja pyrimme ymmärtämään kaikki näkemykset, joita muut esittävät. Dialogi ohjaa meitä kuuntelemaan ja näkemään enemmän kuin yksittäisten mielipiteiden summan.

Neuvottelun tavoitteena on päästä sopimukseen erimielisten osapuolten kesken, mutta dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi ymmärrys, joka mahdollistaa perustan myöhemmälle ajattelulle ja toiminnalle.

Osa 1 johtopäätös oli seuraava

Sosiaalisessa mediassa kuntapäättäjät ovat ilmaisseet, ettei kuntalaisille ole edellytyksiä tehdä päätelmiä annetusta aineistosta, minkä vuoksi asia olisikin syytä jättää kuntapäättäjille. Herää kysymys, minkälaisella kompetenssilla he perehtyvät laajaan ja monisyiseen materiaaliin? Kuntalaisilla ja kuntapäättäjillä on käytössään sama materiaali. Ja jos ei ole, herää kysymys, miksi ei ole? Suomessa saa jokainen muodostaa oman mielipiteensä ja ilmaista sen vapaasti. Sananvapaudella tarkoitetaan oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Tämä ei ole Inkoossa toteutunut edes somessa, sensuuri on ollut kova.

Kaikki väittämät ovat mielipiteitä, kyse on perusteluista. Jokaiseen ”faktaan” tulisi kohdistua järkevää epäilyä. Raporttien tiedot perustuvat mallinnuksiin, hanketoimittajan antamiin lähtöarvoihin ja lähes jokaiseen aihealueeseen on aivan oikein lisätty vastuuvapauslauseke ”arvioinnin epävarmuudet”. Ovatko arviot siis faktoja? tästä voit lukea osa 1

Johtopäätös nykytilanteesta

Kunnan virkamiesten toiminta on herättänyt ihmetystä ja harmitustakin. Kiire on ollut leimaa antavaa toiminnalle koko vuoden, nyt kiire on vain lisääntynyt. Tilaisuuksista tiedottaminen tapahtuu hyvin myöhään ja ajankohdat ovat työssäkäyville mahdottomia (virka-aikana). Kunnan tiedotteen 2.5.2025 otsikko kuvaa tilannetta hyvin ”Joddböle V -kaava puhuttaa – kunta jatkaa vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa” Yksinpuhelu ja salailu ei ole vuorovaikutusta, vaikka kuinka niin väittäisi. Kuka näitä tiedotteita kirjoittaa? Kuka on vastuussa? Me kuntalaiset olemme huolissamme paitsi hallinnon toimintatavoista myös tulevaisuudestamme.

Kuntalaisia ei kuulla. Tästä esimerkkeinä suoran osallistumisen keinojen mitätöinti, kunnallista kansanäänestystä ei järjestetty eikä kuntalaisaloite aiheuta mitään toimenpiteitä. Kesäasukkaita ei ole kuultu lainkaan, siitäkin huolimatta että kuntalain 22 §:n (8.2.2019/175) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä (mm. kesäasukkaat) on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kunta vastaa kysymykseen kesäasukkaiden määrästä näin: Kesäasukkaiden määrästä ei valitettavasti ole tarkkaa tietoa, sen sijaan tiedämme, kuinka monta rekisteröitynyttä vapaa-ajan asuntoa kunnasta löytyy. Niitä on tällä hetkellä noin 2 350 kappaletta. Inkoon asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 5 386 asukasta.