Pilaantuneet maa-alueet

Maaperällä on suuri vaikutus ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin, vaikka sen merkitys jää usein vähälle huomiolle. Maaperä on uusiutumaton luonnonvara, jota on hoidettava huolella ja suojeltava tuleville sukupolville. Maaperällä on monia tärkeitä toimintoja, joista myös ihminen on riippuvainen. Hyvinvoiva maaperä takaa esimerkiksi turvallisen ruoan- ja vedentuotannon. Maaperä myös varastoi ja suodattaa vettä, joten se suojelee tulvilta ja kuivuudelta. Maaperä tarjoaa elinympäristön jopa neljännekselle maapallon eliölajeista, joten sen suojelu on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pilaantuneet maa-alueet aiheuttavat haittaa vuosikymmenien ajan.

Haitallisten aineiden päästöt aiheuttavat maaperän pilaantumista

Maaperän saastuminen ja pilaantuneet maa-alueet on tyypillinen ongelma, jonka estäminen etukäteen on kaikille osapuolille paljon edullisempaa kuin hoito jälkikäteen ongelmien jo ilmettyä. Siksi kuntien kaavoittajilla ja terveysvalvonnalla on tärkeä ja vastuullinen tehtävä ennakoida mahdollisia ongelmia ja ottaa nämä riskit huomioon suunnittelussa ja valvoa olemassa olevia riskikohteita ennen kuin ympäristön saastumista pääsee tapahtumaan.

Inkoon kunta on saanut Gaia Consulting Oy:n laatiman Joddböle V-asemakaavan T/Kem-turvallisuustarkastelu- raportin, josta seuraavat otteet:

T/Kem-alueelle sijoittuvan tehtaan päätoiminnot ovat vetyelektrolyysi, vetypelkistys ja teräksen valmistus, kuumavalssaus ja viimeistelylinjat. Tehdas tuottaa vetypelkistyksen vedyn elektrolyysillä itse uusiutuvaa sähköä hyödyntäen. Suunnittelun tietojen perusteella maankäytön suunnittelun kannalta merkittäviä vaaroja voi aiheutua ainakin vedystä, metaanista, nestetypestä ja suolahaposta.

Johtopäätöksenä raportissa todetaan:

Terveysvaikutukset, asuminen: ei merkittäviä vaikutuksia, koska vaara-alueilla tai niiden läheisyydessä ei ole asutusta.

Terveysvaikutukset: teolliset työpaikat: ei merkittäviä vaikutuksia, koska naapuritonttien vaara-alueille ei tule työpaikkoja, joissa oleskeltaisiin jatkuvasti. Tehdasalueen sisällä turvallisuudesta huolehditaan detalji- ja toiminnan suunnitteluvaiheessa.

Vaikutukset ympäristöön: ei merkittäviä vaikutuksia, koska vaara-alueilla ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Vaikutukset pohjaveteen: ei merkittäviä vaikutuksia, koska lähimmät pohjavesialueet ovat kaukana ja uudessa laitoksessa maahan valuminen voidaan estää luotettavasti.

Vaikutukset infrastruktuureihin: ei merkittäviä vaikutuksia, koska vaara-alueilla ei ole infrastruktuureja. Laitossuunnittelussa tulee kuitenkin huomioida toiminnan yhteensovittaminen lähialueiden toimijoiden ja Satamatien uuden sijainnin kanssa.

Raportissa esitetään myös, että nollariskin vaatiminen ei ole mielekästä eikä siihen päästä. Avain turvalliseen elinympäristöön on, että riskit ovat riittävän pieniä verrattuna hyväksyttyyn riskitasoon.

Suomessa ei ole määritelty lainsäädännössä hyväksyttävää riskitasoa. Yhteiskunnan riskiasenteesta kertoo kuitenkin se, että liikenteessä kuolee vuosittain satoja ihmisiä, ja kotitapa-turmissa kuolee tuhansia ihmisiä, ja nämä hyväksytään.

Onko siis tästä pääteltävä, että tuhansien ihmisten kuolema on hyväksyttävä riskitaso?

Raportin arviot herättävät myös ihmetystä:

  • alueen välittömässä läheisyydessä on asutusta
  • naapuritonttien vaara-alueille ei tule työpaikkoja?
  • mitään valumista ei voida täysin luotettavasti estää
  • luontoarvot ovat yksi tärkeimmistä Inkoossa

Työterveyslaitoksen OVA-ohjeet vaaroja aiheuttaville aineille

Vety

https://ova.ttl.fi/vety

Metaani

https://ova.ttl.fi/metaani

Nestetyppi

https://ova.ttl.fi/typpi

Suolahappo

https://ova.ttl.fi/kloorivety-ja-suolahappo

Epäpuhtauksien laskeumat

Ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksia tarkasteltaessa ilman epäpuhtauksien laskeuma on keskeistä. Rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttama hapan laskeuma aiheuttaa maaperän happamoitumisen riskin, jolla olisi toteutuessaan suuria luontovaikutuksia. Lisäksi happamalla laskeumalla on suoria vaikutuksia rakennusten ja muiden pintojen rapautumiseen ja ruostumiseen sekä kasvien lehtien ja neulasten pintakerrokseen.

https://wwwp.ymparisto.fi/miljo/html/nedfall_fi.html

Ilmatieteenlaitoksen mukaan rikkipäästöjen osalta kansallinen ohjearvio ilmanlaadulle on, että pitkän ajan tavoitteena rikkilaskeuman ei tulisi ylittää 0,3 grammaa neliölle vuodessa. Jos jaamme 600 tonnin vuosittaisen päästömäärän koko Inkoon pinta-alalle (954 km2), rikin laskeumaksi saadaan 0,63 g/m2, mikä ylittää kansallisen ohjearvon kaksinkertaisesti. Lisäksi Uudenmaan rikkilaskeuma on lähtökohtaisesti jo lähellä tavoiterajaa.

https://www.ymparisto.fi/fi/saasteettomuus-ja-ymparistoriskit/ilmansuojelu/ilman-epapuhtauksien-paastot-suomessa

Päästöt ilmaan

Blastrin päästöt ilmaan ovat verrattavissa SSAB Raahen tehtaaseen ja ne ovat samassa suuruusluokassa kuin perinteisen terästehtaan. Hiukkaspäästöt olivat Raahessa SSAB:n mukaan 200 kg/vuodessa (2020 – 2022) ja rikkipäästöt 800 -1000 tonnia/vuodessa (2020-2022).

Tehtaan prosesseissa merkittävimmät ilmapäästöt ovat hiukkaset sekä rikin- ja typen oksidit (SOx, NOx). Pienhiukkaset ovat näkymätön terveysvaara, ja niiden vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon. Turvallista rajaa pienhiukkaspitoisuudelle ei ole, vaan ne ovat aina terveysriski. Hiukkaset voivat aiheuttaa mm. hengenahdistusta, ja erityisesti astmaatikot ja sydän- ja hengityssairaat voivat saada vakavia oireita. Pienhiukkaset voivat myös aiheuttaa keuhkosyöpää. WHO:n uusien suositusten mukaan altistus PM2.5-pienhiukkasten pitoisuuksille tulisi olla vuosikeskiarvona alle 5 μg/m3, ja 24-tunnin keskiarvona alle 15 μg/m3.

Rikkidioksidi ja typen oksidit ovat happamoittavia kaasuja. Ne happamoittavat järviä ja maa-alueita, jolloin kasvit ja eliöstö kärsivät vaurioita tai jopa osin tuhoutuvat.

Muita päästöjä ilmaan ovat VOC (lyhenne sanoista volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sekä HCl (vetykloridi). Lyijy (Pb) ja sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Lyijylle ei ole todettu pienintä turvallista altistumisrajaa. Lyijy kerääntyy aikojen saatossa maaperään, sieltä kasveihin ja sieniin ja edelleen niitä syöviin eläimiin. Maaperä voi olla saastunut vuosikymmeniä teollisuustuotantolaitoksen tai ampumaradan sulkemisen jälkeenkin, sillä lyijyn poistuminen on hyvin hidasta. Arseeni (Ars) on niin sanottu epämetalli eli metalloidi, joka esiintyy useissa eri muodoissa epäorgaanisena ja orgaanisena yhdisteenä. Arseeni esiintyy ilmassa pääasiassa sitoutuneena pienhiukkasiin (PM2,5). Arseeni on syöpää aiheuttava myrkky.

Kadmium (Cd) on myrkyllinen raskasmetalli, joka poistuu elimistöstä hitaasti. Sen biologinen puoliintumisaika mitataan vuosissa tai jopa vuosikymmenissä. Kadmium on suhteellisen harvinainen alkuaine, jota esiintyy pääasiassa muiden metallien sulfidimalmien yhteydessä. Kadmium esiintyy ulkoilmassa lähinnä pienhiukkasiin (PM2,5) sitoutuneena.

Elohopea (Hg) voi esiintyä useina pysyvinä isotooppeina. Luonnossa se esiintyy pääasiassa alkuainemuodossa ja metyylielohopeana. Metyylielohopea on myrkyllisin elohopean yhdisteistä ja sitä esiintyy liuenneena esimerkiksi märkälaskeumassa. Lisäksi mainitaan Magnaani (Mn).

Mahdollinen leviämä-alue

Blastr ilmapäästöjen leviämisestä ei ole vielä mitään mallinnuksia. Siksi käytetään esimerkkinä vastaavaa Koverhar tehtaan Kadmium päästöistä tehtyä leviämismallinnusta Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa ”Ilmanlaadun alustava arviointi suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=pah-yhdisteet- 2007 ”

Yhdistys Livskraft i Nyland utan stålverk – Elinvoimainen Uusimaa ilman terästehdasta julkaisusta Fakta & Info (4.6.2024)

Kuvasta on mahdollisuus saada summittainen käsitys siitä, millaisista leviämä-alueesta suuruusluokkana on kysymys. Leviämän pitoisuudet ovat riippuvaisia niin leviävän aineen määrästä kuin piipun korkeudestakin. Laajemmalla alueella kuin keskustassa on syytä olla huolissaan.

Lue ja allekirjoita kuntalaisaloite

Läs och skriv under invånarinitiativet

Kiitos osallistumisestasi – tack för din medverkan