Jättimäinen teollisuushanke

Joddböle V kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa jättimäinen teollisuushanke, joka sisältää esimerkiksi seuraavia toimintoja alueella:

  • vihreän teräksen tuotanto ja tuotannon tukitoiminnot
  • uusituvan energiatuotannon, kuten aurinkosähkön mahdollistaminen
  • muita alueelle soveltuvia teollisia tulevaisuuden toimintoja
  • alueen nykyisten toimintojen jatkuminen ja mahdollinen laajentuminen, mm. olevan sähköinfrastruktuurin käyttö, ylläpito ja kehittäminen
  • tarvittavien kulkuyhteyksien, rakentamattomaksi ja luonnontilaiseksi jäävien alueiden ja tukipalveluiden (esim. ravintolapalvelut) sijoittaminen alueelle

YVA-ohjelman mukaan suunnitteilla oleva kokonaisuus sisältää terästä tuottavan tehtaan, integroidun vedyn tuotantolaitoksen, ilmakaasutehtaan sekä alla luetellut toiminnot. Tuoteportfolio koostuu sekä kuumavalssatuista että kylmävalssatuista keloista. YVA-ohjelma löytyy tästä.

Teräksen valmistuksesta

Harva meistä on perehtynyt millään tavalla teräksen valmistukseen. Tässä muutamia tietolähteitä:

Metallinjalostajat ry:n opas

Linkin YouTubella isä kertoo pojalleen kromimalmin tiestä ruostumattomiksi teräksiksi, Outokumpu Oyj, viisi minuuttia: https://youtu.be/CcYeWgRdQF8?feature=shared

Toisella YouTubella kerrotaan Ovakon Koverharin terästehtaasta vuonna 1982. Varttitunnin filmi antaa kuvan teräksentuotannon rankasta arjesta: https://youtu.be/1YS53kRjFAE?feature=shared 

Vedyn valmistus

Vedyn valmistukseen käytetään suolapoistettua vettä. Vesi syötetään elektrolyyserille, jossa vesi pakotetaan hajoamaan sähkövirran avulla tapahtuvan hapetus-pelkistysreaktion seurauksena vedyksi ja hapeksi.
Valmistuksen lisäksi vetyä varastoidaan alueella elektrolyyserimoduleiden huolto- ja kunnossa-
pito- ja poikkeustilanteita varten, joka toimii puskurina jatkuvatoiselle rautasienen ja teräksen valmistusprosesseille. Puskurivaraston suuruus tarkentuu suunnittelun edetessä. Puskurivaraston tarkoituksena on prosessien turvallisen alasajon mahdollistaminen.
Prosessissa syntynyt ylimääräinen happi ohjataan ilmakehään, mutta hapen hyödyntäminen muissa prosesseissa selvitetään. Elektrolyyserien vesi kierrätetään mahdollisuuksien mukaan.
Käytettävä teknologia vedyn valmistukseen ja elektrolyyttinä käytettävät kemikaalit varmistuvat hankkeen suunnittelun edetessä. (YVA-ohjelma 3.2.1)

Eri menetelmistä ja niiden eduista/haitoista voit lukea lisää https://www.atlascopco.com/fi-fi/compressors/air-compressor-blog/what-is-hydrogen-and-how-is-it-produced

Tässä kandidaattityö Vetypelkistetyn teräksen tuotanto hybrit- menetelmällä

Vedyn valmistus elektrolyysilaitoksella vaatii vettä ja paljon energiaa. Vedyn tuottaminen elektrolyyseillä ei ole kannattavaa, jos sähkö maksaa. Tämä on ajateltu ratkaistavaksi rakentamalla paljon tuulivoimaa.

Linkin videolla kohdasta 44:50 eteenpäin Björn Wahlroos kertoo tiedetoimittaja Karo Hämäläiselle, miksi vedyn tuotanto tuulivoimalla on hölynpölyä. Wahlroosia kuunnellaan sijoittajien piireissä. https://www.youtube.com/watch?v=wo9xrOZX0sU

Wahlroos antaa myös kritiikkiä vihreälle siirtymälle.

– Minun silmilläni suurin osa tästä niin sanotusta vihreästä siirtymästä ja siihen liittyvistä investoinneista on täyttä huuhaata. Teknologia ei toimi niin kuin poliitikot luulevat. Se tulee johtamaan katastrofiin tuulivoiman liian rakentamisen ja konkurssien kautta. Vedyn tuottaminen ei ole erityisen tehokas energian varastoimisprosessi, hän lataa.

Toinen aspekti on, että lupaus siitä, että aletaan tukea osaa talouselämästä, kuten vihreää siirtymää, on kuin kärpäspaperi. Se tuo puoleensa kaikkein nopeimmin, mutta myös kaikkein epäluotettavimmin toimivat, kansainväliset sijoittajat. Kannettu vesi harvemmin pysyy kaivossa, Wahlroos jatkaa podcastissa. https://www.verkkouutiset.fi/a/bjorn-wahlroos-taloustilanne-vakavampi-kuin-1990-luvun-alussa/#d5186aaa

Ilmeisesti BGS (Blastr Green Steel) pyrkii pääsemään käsiksi Suomen taloudellisesti ja hallinnollisesti tuettuihin tuulivoima- ja vetybisneksiin. Inkoon vihreä teollisuushankkeessa saattavat todelliset tavoitteet olla kätkettynä. Vihreitä teräksiä on tarkoitus tuottaa vetyteknologialla tuhansia tonneja vuorokaudessa. Yötä päivää toimiva tehdas tarvitsee sähköä valtavalla teholla keskeytyksittä yötä päivää. Vaihtuvatuottoisen tuulivoiman saa jatkuvatuottoiseksi varastoimalla ja muuntamalla tuulisähköä sähkökemiallisesti, kemiallisesti, fysikaalisesti ja mekaanisesti. Tällaisen sähkön tuotantokustannukset ylittävät reilusti kaikki siedettävät rajat. BGS ei ole kertonut, kuinka vihreiden terästen tuottaminen voisi onnistua lähimainkaan järkevin kustannuksin.

Hankealueen suurin maanomistaja Fortum pilotoi vedyntuotannon koelaitoksen Loviisaan. Vetyä tuotetaan elektrolyysereillä. Pilotointihanke on ensimmäinen askel kohti mahdollisia tulevaisuuden hankkeita ja investointeja. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2025 https://www.fortum.fi/media/2024/05/fortum-ryhtyy-pilotoimaan-vedyntuotantoa-loviisassa

Fortumin ja SSAB Raahe hanke kaatui etuajassa. Tarkoituksena oli kartoittaa edellytyksiä rakentaa Raahen uuden fossiilivapaan tuotantotavan mukainen rautasienen ja vedyn tuotantolaitos. Yhtiöt tiedottivat 2.11.2023, että nykyisillä edellytyksillä ei ollut mahdollista löytää kaupallista mallia, joka olisi sopiva kummallekin yhtiölle ja näin ollen selvitys on päättynyt.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-konttinen/onko-vetytalous-uusi-nokia-olkiluoto-vai-talvivaara/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR11PrYVtPAxdUQcvfiMBkwSbSvTm9SznHJEWr7WuLSsxsDRjwlFbqsos54_aem_OgSDtAV2VHwpiQpe-MNtEA

Vedyn varastointi

Vedyn varastointi on haasteellista sen ominaisuuksien vuoksi. Tästä syystä vedyn varastointi suuressa mittakaavassa vaatii suuren varastointitiheyden ollakseen kannattavaa. Vedyn varastointimuodot voidaan jakaa fysikaalisiin ja kemiallisiin varastoihin. Vedyn kemiallisia varastointimuotoja ovat erilaiset hydridit (metalli-, kompleksi-, kemiallinen ja siirtymämetalli-kompleksit), adsorptio, nestemäiset orgaaniset kantajat (esim. bentseeni/sykloheksaani, sykloheptatrieeni/sykloheptaani), reformoidut orgaaniset polttoaineet (esim. metaani, ammoniakki). Sopivin varastointimuoto riippuu siitä, mihin vetyä aiotaan käyttää eli millaisia vaatimuksia on vedyn kuljetukselle, puhtaudelle, varastointikapasiteetille, varastointiajalle, ja sille kuinka nopeasti vety halutaan saada käyttöön.
Vety on helposti syttyvä aine. Käsittelyssä tulee huomioida syttymisherkkyys ja ylipäätään tekninen suunnittelu on erityisen tärkeää. Vedyn aiheuttamat onnettomuudet ovat tulipaloja ja räjähdyksiä.
Vedyn tuotannon YVA-menettelyn tarve riippuu siitä, onko kyseessä kemianteollisuuden integroitu tuotantolaitos (YVAL Liite 1 kohta 6 c). Jos laitoksessa tuotetaan vetyä vain yhdellä kemiallisella prosessilla, kuten elektrolyysillä, hankkeeseen ei lähtökohtaisesti sovelleta YVAa. Siinä tapauksessa, että vedyn tuotantoon liitetään muitakin kemiallisia tai fysikaalisia prosesseja, kuten metaanin tuotantoa, YVA on pääsääntöisesti tehtävä.

https://tukes.fi/vedyn-kasittelyn-ja-varastoinnin-turvallisuus

Luonnollisten suolaesiintymien puutteessa hyvä vaihtoehto vedyn varastointiin on vuoratut kallioluolat (Lined Rock Caverns (LRC)). Menetelmän toimivuus on jo todistettu maakaasun säilytyksessä. Sopivalla pinnoitteella sitä voidaan hyödyntää myös vedyn säilytyksessä. Vuoratut kallioluolat toimivat seuraavasti: Kallioperään porataan luola, joka on täysin eristyksissä ulkoisesta ympäristöstä. Kallioperällä ei siis tarvitse olla eristäviä vaikutuksia kuten suolaluolilla. Tämä mahdollistaa menetelmän hyödyntämisen lähes missä tahansa. Porattu luola vahvistetaan ruiskubetonilla ja siihen asennetaan vielä tarvittavat viemäröinnit. Viimeiseksi luolaan lisätään eristävä kerros, joka toimii samoin kuten suolaluolien suolakerros (Gajda, Marcin Lutyński, 2021).

Rautasienen valmistus suorapelkistämällä

Vetypelkistysprosessin tuotetta kutsutaan suorapelkistetyksi raudaksi (direct reduced iron, DRI) tai rautasieneksi, joka syötetään valokaariuuniin, sekoitetaan siellä tarvittavaan määrään rautaromua ja jatkojalostetaan teräkseksi. Raaka-aineena käytetään Suomen ulkopuolelle rakennettavalla pelletointilaitoksella tuotettua rautapellettiä. (YVA-ohjelma 3.2.2)

Teräksen valmistus sisältäen aihioiden valun ja kuumavalssauksen

Valokaariuuni (YVA-ohjelma 3.2.3.1)

Sekundäärimetallurgia (YVA-ohjelma 3.2.3.2)

Aihioiden valu (YVA-ohjelma 3.2.3.3)

Kuumavalssaus (YVA-ohjelma 3.2.3.4)

Jatkojalostusprosessit

YVA-ohjelma 3.2.4

3.2.4.1 Peittaus- ja pinnoituslinja kuumanauhoille

3.2.4.2 Jatkuvatoiminen peittaus- ja kylmävalssauslinja

3.2.4.3 Jatkuvatoiminen pinnoituslinja

3.2.4.4 Jatkuvatoiminen hehkutus- ja pinnoituslinja

Kuonankäsittelytoiminnot

Olennaisena osana teräksenvalmistusta syntyy kuonia. Kuonaa syntyy valo-
kaariuuniprosessissa ja teräksen senkkakäsittelyissä. (YVA-ohjelma 3.2.5)

Apulaitokset ja muut toiminnot

Tuotantolinjojen lisäksi tuotteita voidaan pakata pakkauslinjoilla, ennen niiden toimittamista asiakkaalle. Tehdasalueella käytettävien käyttöhyödykkeiden valmistukseen ja kierrätykseen käytettävät laitoskokonaisuudet ovat suolahapon regenerointilaitos ja ilmakaasutehdas.
Varsinaisten teräksenvalmistuksen tuotantoprosessien lisäksi tehtaalle rakennetaan aputoimintoja kuten sähköasemia, kytkinkenttä, korjaamo-, varasto-, laboratorio-, toimisto- ja sosiaalitiloja. (YVA-ohjelma 3.2.6)

Suolahapon regenerointi

Suolahapon regenerointilaitoksella eli elvyttämöllä tehtaan peittauslinjan käyttämä suolahappo kierrätetään takaisin prosessiin pyrohydrolyyttisen regenerointireaktion kautta. Reaktiossa syntyy vetykloridia ja hiukkasia sisältävää savukaasua, jota seuraavissa prosessivaiheissa pestään vedellä. Valtaosa vetykloridista absorboituu pesunesteeseen muodostaen peittaukselle käyttökelpoista suolahappoa, mutta pieni osuus päätyy savukaasujen mukana ympäristöön. (YVA-ohjelma 3.2.6.1)
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/121253

Ilmakaasujen valmistus

Terästehtaan tarvitsemien ilmakaasujen (happi ja muut kaasut) tuotantoon tehdasalueelle tullaan todennäköisesti rakentamaan toisen toimijan toimesta ilmakaasutehdas. Teräksenvalmistuksessa tarvitaan kaasumaista happea ja argonia sekä typpeä. Ilmakaasut tuotetaan tehdasalueelle rakennettavassa kryogeenisessä ilmanerotuslaitoksessa. Kryogeenisessä valmistuksessa happi ja typpi erotetaan nesteytetystä ilmasta tislaamalla alhaisessa lämpötilassa. Lisäksi tehtaalle rakennetaan paineilman tuotantokapasiteettia.

llmakaasut ovat ilmasta eroteltavia kaasuja, joista pitoisuuksiltaan suurimpia ovat typpi,
happi ja argon. Nämä ovat tavallisimmat ilmakaasutehtailla tuotettavat kaasut.
Prosessin jäähdytysyksikön kylmäaineena on ammoniakki.

Hienoainesten agglomerointi

Agglomerointi tarkoittaa: rakeistaminen, hienojakoisen materiaalin kappalekoon suurentaminen.

Prosesseissa syntyviä hienoaineksia, kuten pölyä ja lietettä, ei voida kierrättää takaisin prosessiin ilman käsittelyä. Osana suunnittelua selvitetään mahdollisuutta näiden hienojakoisten sivuvirtojen (pölyt, lietteet) agglomerointi-prosessiin ja sitä kautta niiden kierrättämiseen uudelleen raaka-aineeksi valokaariuuneille tai rautasienen valmistukseen riippuen sivuvirtojen laadusta. (YVA-ohjelma 3.6.2)

Toiminta ja syntyvät jätteet

Tehtaan toiminta on jatkuvatoimista prosessiteollisuutta. Tehdas on toiminnassa ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Tuotanto toimii keskeytymättömästi ympäri vuorokauden.

YVA-ohjelma 3.6 Sivutuotteet ja jätteet taulukko 3-3 jätemäärät tonnia/vuosi

rautamalmipelletin hienoaines 65 000, lietteet 45 000, HDRI roiskeet 1 500, valokaariuunikuona 380 000, senkkakuonat 60 000, skollat 15 000, valssihilse 30 000, sisäinen romu 30 000,valokaariuunipöly 60 000, vakuumipöly 2 000, tulenkestävät materiaalit 15 000, liete, pöly 5 000, öljyä sisältävä jäte 1 500, valssihilse 8 000, zn-kuona 2 500, sisäinen romu 50 000, liete, pöly 7 000, öljyä sisältävä jäte 1 500

Jätteiden loppusijoitus

Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet on kuvattu taulukossa 3-3.

Jätteet koostuvat DRI-laitoksen lietteistä sekä terässulaton, kuumavalssaamon ja kylmävalssaamon lietteistä ja pölyistä. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on arviolta noin 60 000 tonnia vuodessa.

Loppusijoitusalueen koko tulee olemaan noin 11 hehtaaria (15 jalkapallokenttää) ja korkeus maan pinnasta täyttöajan päättyessä noin 21 metriä maanpinnasta. Kaatopaikan käyttöiäksi arvioidaan noin 30 vuotta.

Hankealue 444 hehtaaria

Joddböle V asemakaavamuutos alue on noin 444 hehtaaria. Alue on suurentunut ja se on miltei 6 kertainen Joddbölessa olleeseen purettuun Fortumin hiilivoimalan kokonaispinta-alaan verrattuna.

Kokonaisrakennusoikeus on noin 1 260 000 kerrosalaneliömetriä. T/kem-korttelialue, jolle saa sijoittaa merkjttäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia ja varastoivia laitoksia on noin 531 000 kerrosalaneliömetriä ja alueen laajuus noin 118 ha. Muulle teollisuudelle noin 716 000 kerrosalaneliömetriä. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueille rakennusoikeutta on osoitettu 10 800 kerrosalaneliömetriä. Aurinkovoimala-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 500 k-m2 teknisiä rakennuksia varten.

Kaavamuutosalueella on neljä pääasiallista maanomistajaa:
Fortum Power and Heat Oy, 267,4 ha, Oy Inkoo Shipping Ab, 66,1 ha, Rudus Oy 59,6 ha ja Huoltovarmuuskeskus, 33,0 ha. Lisäksi alueella toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Kirkkonummen kunta omistaa puhdistamon alueen, noin 1,4 ha.

Lue ja allekirjoita kuntalaisaloite

Läs och skriv under invånarinitiativet

Kiitos osallistumisestasi – tack för din medverkan