Nostoja viimeisimmistä raporteista ja selvityksistä
Talousvaikutukset
Tämä seuraava lause kertoo paljon.
Positiivisten vaikutusten tavoittaminen – etenkin alueellisesti – edellyttää panostuksia kunnilta ja muilta alueellisilta toimijoilta. Tällaisia panostuksia ovat mm. uusia toimintoja palvelevan tarjoaman ja osaamisen kasvattaminen alueen yrityksissä, uusien alueiden kaavoittaminen, asuinrakennusten rakentaminen työvoimalle sekä alueiden infrastruktuurin, liikenneyhteyksien ja palveluiden kehittäminen.
On siis hyvä huomioida että mikäli nämä eivät toteudu ei talousvaikutukset ole tasoa mitä hehkutettu!
Arvioitujen vaikutusten toteutuminen edellyttäisi Inkoon kunnalta, Länsi-Uudenmaan kunnilta/kaupungeilta sekä paikallisilta yrityksiltä mittavia panostuksia ja investointeja. Onko tämä realistista? Kunnalta vaaditut panostukset lisäävät kunnan menoja eli veronmaksajien rasitus kasvaa.
Lisäksi Inkoon kunnassa ei ole edullisia vuokra-asuntoja. Eikä niihin liittyviä rakennushankkeita ole käynnissä. Minkä yhtälön kautta Inkoo siis onnistuisi saamaan uusia asukkaita ja veronmaksajia tässä tapauksessa?
Tärkeä avoin kysymys myös on kuka kustantaisi tehtaan toiminnan vaatimat liikennejärjestelyt? Tätä aihetta on nostanut kesällä esiin myös Henrik Wickström.
Näemme että on ehdottoman tärkeää että kaikki tiedot kunnan taloudellisista vastuista on saatavilla ennen kaavan jatkokäsittelyä.
Kotimaisuusaste asiaa
Selvityksen suurimmat epävarmuudet liittyvät kotimaisuusasteeseen, sillä hankintoja tullaan kilpailuttamaan. Kotimaisuusaste tulee riippumaan siitä, miten kotimaista ja paikallista osaamista ja tuotteita on tarjolla sekä kuinka kilpailukykyiseen hintaan eri toimijat niitä tarjoavat.
Nämä kaksi yllä olevaa lausetta kertovat paljon!
Pystyisivätkö siis Inkoon pienet yritykset tekemään tarvittavat panostukset että voisivat hyötyä taloudellisesti tilanteesta vai olisiko kuitenkin realistisempi tilanne että isommat-ulkomaalaiset yritykset nappaisivat kaupat/työt tarjouskilpailuissa ja hyödyt valuisivat muualle?
Nostettakoon esiin myös aihe mistä sähköntuotanto terästehtaan tarpeisiin saataisiin ja sen vaikutus sähkön hintaan koko Suomessa.
Terästehdas olisi merkittävä sähkön käyttäjä, sillä tehdas kuluttaa noin 9TWh sähköä vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon että Loviisan ydinvoimalan kahden reaktorin vuosituotanto on noin 8TWh.
Tieto otettu Antti Kaikkosen haastattelusta joka ollut 14.8 ilmestyneessä Kirkkonummen Sanomissa. Mistä tämä merkittävä määrä sähköä saadaan ja mitä seurannais vaikutuksen tällä olisi? Johtaisiko se tilanteeseen että tuulivoimapuistoja kaavoitettaisiin merelle kattamaan kasvanutta sähkön tarvetta? Ehkä lisäksi myös pieni ydinvoimala, jotta tasainen energiantuotanto pystytään takaamaan?
Joddböle V asemakaavamuutos alueen terästehdas hankkeen vaikutuksia
Joddböle V asemakaava muutos alueen kokonaispinta-ala on noin 444 hehtaaria ja kokonaisrakennusoikeus on hurjat 1260 000 kerrosalaneliömetriä! Alue on monin kertainen Inkoon keskustataajamaan verrattuna. Alueelta poistuisi esimerkiksi noin 100 hehtaaria metsää.
Metsäpinta-alan menetys vaikuttaa alueen hiilivarastoihin ja -nieluihin eli alueen hiilinielu pienenee pysyvästi.
Louhinnan tarve alueella olisi laaja. Nämä vaikuttaisi muu muassa myös siihen että alueelta jo nyt kantautuva melu lisääntyisi. Terästehdas toimisi alueella 24/7, joten vaikutukset olisi 24/7!
Terästehtaan ilmapäästöjen merkittävin leviämissuunta olisi koilliseen eli Inkoon keskustaan päin, jossa sijaitsee myös Inkoon kunnan kouluja ja päiväkoteja. Asukkaiden terveys on erittäin tärkeää, kouluja sekä päiväkoteja on alueilla, joilla päästöt ovat suurimmat.
Suunniteltu terästehdas aikoisi perustaa kaatopaikan Marsjön läheisyyteen, juuri kaavan länsi reunaan lähelle Marsjön järveä. Kyseessä olisi kaatopaikka, joka kasvaisi noin 20 metriä korkeaksi. Joddböle V kaavan reuna tulisi sijaitsemaan lähimmilleen vain 500m etäisyydellä Marjsjön järvestä. Terästehtaan tarvitsema makea vesi otettaisiin Marsjön järvestä. Marsjön on luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Marsjön järven tila on tällä hetkellä mittauksissa hyvä. Marsjön järvi toimii Inkoon kunnan talousveden varavedenottamona.
Terästehtaaan ja vetylaitosten sekä niihin liittyvien muiden rakennusten harjakorko olisi noin 10-60 metriä tämän hetken arvion mukaan. Tehtaan korkein torni (suorapelkistysuuni) olisi 140 m.
10-60m rakennusten harjakorko vastaa noin 3-20 kerroksista kerros- tai tornitaloa korkeudeltaan!
Näin massiivinen teollisuusalue ja terästehdas muuttaisi myös Inkoon luonnonkaunista ja merellistä maisemaa merkittävästi.
Tehtaan korkein torni (suorapelkistysuuni) 140 m, tulisi olemaan Suomen kolmanneksi korkein rakennus! Kaavan mahdollistamat korkeat piiput näkyisivät lahdelle etäämpääkin. Kaavaratkaisu ei rajaa mahdollisesti rakennettavien piippujen korkeutta! Raportti kertoo myös että erittäin korkea/korkeat piiput voivat näkyä Fagervikin ruukkialueelle.
Vertailuna että Suomen korkein rakennus on Kirkkonummella sijaitseva Prysmian Groupin tuotantotorni joka on 185m korkea. Näsinneulen torniosa on 134,5m mutta sen korkein kohta on 168 metrissä.
Terästehtaan kemikaalikuljetukset (vaarallisten aineiden kuljetukset) ja prosessijätteiden kuljetukset toteutettaisiin pääsääntöisesti rekoilla joka lisää riskejä esimerkiksi kantatie 51:sellä.
Tieliikenteen päästöt ovat tällä hetkellä isoin päästön lähde Inkoon kunnassa ja yksi merkittävimmistä Inkoon ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Huomiona nostamme että lisääntyvä tieliikenne kasvattaisi näitä päästöjä ja vaikuttaisi asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen.
Laivaliikenteen osalta tehdas aiheuttaisi kuljetettavien tonnimäärien merkittävää kasvua joka lisää päästöjä alueella ja vaikuttaa negatiivisesti suoraan luontoon. Hankkeiden toteutuessa laivaliikenne nykyisin käytettävillä aluksilla kaksinkertaistuisi.
Merkittävästi lisääntyvä liikenne vaatii infraan muutoksia myös kevyen liikenteen väylille. Kuka rakentaa ja rahoittaa kaikki tarvittavat suoja- ja jalankulkureitit, joita tarvitaan voimakkaasti lisääntyvän liikenteen vuoksi.
Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Snappertunan-Fagervikin ulottuu aivan Joddböle V asemakaavamuutos alueen länsireunaan.
Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on kaunis Fagervikintie, joka on osa Suurta Rantatietä. Fagervikintien etäisyys lähimmilleen hankealueesta on vain noin 250 metriä! Suuri Rantatie on yksi Suomen tärkeimpiä historiallisia maantieyhteyksiä ja Fagervikintie kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Terästehdas hankealueen lähellä on paljon kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita.
Kaava-alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettu muinaismuistolailla ja ovat muistona Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.
Lainsäädännöllä turvattuja luontokohteita kaava-alueella ovat luontodirektiivin IV(a) lajien liito-oravan ja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 78 §). Alueella on arvioitu pesivän ainakin 23 eri uhanalaista ja EU:n lintudirektiivin lintulajia. Hankealueella ja sen lähistölle on kirjattu havaintotiedot noin 30 suojelullisesti arvokkaasta lintulajista. Muuttuvalla maankäytöllä olisi haitallisia vaikutuksia linnuston elinympäristöön ja lajisto muuttuisi yksipuoliseksi yleislajistoksi. Alle jäisi metsää jossa rikas lajisto, luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin lajeja. Luonnonsuojelulain luontotyyppejä lähellä.
Kaavan toteuttamisella olisi merkittävä negatiivinen paikallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luontokadon kautta.
Nämä ja paljon muuta mielenkiintoista tietoa tarjoaa Joddböle V asemakaavamuutos raportti 4.6.2024, Koontiraportti kaava-alueen luontoselvityksistä 29.5.2024, Joddböle V luonnos, vihreän teräksen tehtaan aluetalousvaikutusten arviointi 22.3.2024 ja Joddbölen liikenneselvitys raportti 29.5.2024. Löydät tehtyihin selvityksiin ja raportteihin linkin alta.
Huomiona haluamme nostaa esiin että Joddböle V alueella luontoselvitystä tarkoilla ajankohtaisilla, koko kaava-aluetta koskevilla maastotöillä ja selvityksillä ei ole tehty.
Inkoon terästehdas kunnaksi muuttuminen olisi vahvasti ristiriidassa Inkoon rakentaman imagon ja voimassa olevan strategian kanssa.
Toivomme päättäjiltä viisautta että kaavasuunnitelmaa ei käsitellä/hyväksyä ennen kuin YVA:n (Ympäristövaikutusten arviointi) raportti on saatavilla. Tämä raportti on ehdottoman tärkeä terästehtaan riskienhallinnan kannalta.
Linkki Joddböle V asemakaava aineistoon joka on nähtävillä 24.6.-29.8.2024 Inkoon kunnansivuilla. Tehdyt selvitykset löytyvät myös täältä: https://www.inkoo.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/ajankohtainen-kaavoitus/asemakaavat/joddbole-v/
