Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
YVA-menettelyn avulla saadaan tietoa siitä, mitä tietyn hankkeen toteuttaminen käytännössä merkitsisi ja millaisia vaikutuksia se aiheuttaisi ympäristölleen. YVA tulisi tehdä niin aikaisessa vaiheessa, että hankkeen toteuttamisella on vielä vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen muodostamisen tavoitteena on löytää vaihtoehto, jolla olisi mahdollisimman pienet haitalliset ympäristövaikutukset. Tämän vuoksi vaihtoehtojen vaikutusten vertailu on tärkeää. Menettelyssä tuotettavan tiedon tarkoituksena on tukea suunnittelua ja päätöksentekoa. Lopputulemana pitäisi olla ymmärrys hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä keinot ehkäistä haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta vastaava tekee kuitenkin itse ratkaisun valittavasta vaihtoehdosta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava taho (esim. yksityinen yritys) toimittaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle eli alueelliselle ELY-keskukselle tai ydinenergiahankkeissa työ- ja elinkeinoministeriölle. Kun arviointiohjelmassa esitetty hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset on selvitetty, kokoaa hankkeesta vastaava tiedot arviointiselostukseen.
ELY-keskus tiedottaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen vireilläolosta hankkeen vaikutusalueella, jolloin eri tahoilla on mahdollisuus antaa hankkeesta mielipiteitä ELY-keskukselle. ELY-keskus kokoaa annetut asukkaiden ja järjestöjen mielipiteet ja viranomaisten lausunnot ja laatii niiden sekä oman asiantuntemuksensa pohjalta lausunnon arviointiohjelmasta ja perustellun päätelmän arviointiselostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ei ole lupamenettely, eikä YVAsta voi valittaa.
YVA -menettelyn eteneminen
YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Ohjelmassa kuvataan hanke, sen vaihtoehdot ja selvitettävät vaikutukset. Lisäksi kerrotaan, miten tiedottaminen ja osallistuminen järjestetään. YVA-ohjelman sisältövaatimukset löytyvät YVA-asetuksesta (3 §).
Missä mennään nyt?
(toukokuu 2024)
Blastr Green Steel Oy suunnittelee Länsi-Uudellemaalle Inkoon Joddböleen terästä tuottavaa tehdasta ja integroitua vedyn tuotantolaitosta. Hankealue sijaitsee noin 4,5 km päässä Inkoon keskustasta.
YVA-menettelyn aikataulu (täydentyy menettelyn edetessä):
- YVA-ohjelma nähtävillä 21.8.-19.9.2023
- Yhteysviranomaisen lausunto 20.10.2023
Arviointiohjelma
- Arviointiohjelma, Vihreä terästehdas, Inkoo (pdf, 12 Mt)
- Kuulutus, Vihreä terästehdas, Inkoo (pdf, 85 kt)
- Lausuntopyyntö arviointiohjelmasta, Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas (pdf, 93 kt)
- Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta (pdf, 173 kt)
- Ruotsinkielinen käännös tulee ruotsinkieliselle sivulle sen valmistuttua myöhemmin
- Arviointiohjelmasta saadut lausunnot (pdf, 13 Mt)
- Arviointiohjelmasta saadut mielipiteet, Osa 1, mielipiteet 1-14 (pdf, 28 Mt)
- Arviointiohjelmasta saadut mielipiteet, Osa 2, mielipiteet 15-24 (pdf, 23 Mt)
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Arviointiohjelma on tehty, kuulutettu ja siihen on saatu lausuntoja sekä mielipiteitä. Yhteysvirainomainen on antanut lausuntonsa arviointiohjelmasta.
Seuraavaksi hankkeesta vastaava laatii YVA-selostuksen.
Hankkeesta vastaava selvittää ympäristövaikutukset ja järjestää siihen liittyvän osallistumisen YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä laatii YVA-selostuksen. YVA-selostuksen sisältövaatimukset löytyvät YVA-asetuksesta (4 §).
YVA-selostuksesta voi antaa myös mielipiteensä. Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että YVA-selostuksen vireilläolosta tiedotetaan. YVA-selostusta esitellään yleensä yleisötilaisuudessa. Selostuksen kommentointiaika on 30–60 päivää.
Ota kantaa YVA-menettelyyn
Voit ottaa kantaa sekä YVA-ohjelmaan että YVA-selostukseen kuulutusaikana. Toimita vapaamuotoinen kirjallinen mielipiteesi yhteysviranomaiselle ilmoitettuun määräaikaan mennessä.
Yhteysviranomainen tarkistaa YVA-selostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Se annetaan hankkeesta vastaavalle 2 kuukauden kuluessa kuulemisen päättymisestä ja siitä myös tiedotetaan. Hankkeesta vastaava liittää YVA-selostuksen ja perustellun päätelmän hankkeen lupahakemuksiin.
Tarvittavia lupia haetaan siis YVA-selostukse valmistumisen jälkeen. Lupaviranomainen ottaa YVA-selostuksen ja perustellun päätelmän huomioon luvassa. Lupamenettelyyyn voi osallistua seuraavasti.
Vireillä olevaan hakemukseen voi ottaa kantaa kahdella eri tavalla. Asianosaiset voivat tehdä vireillä olevaan hakemukseen muistutuksen. Asianosaisia ovat ne henkilöt, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksesta.
Voit tutustua hakemukseen liittyviin asiakirjoihin aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa, jossa ne ovat esillä vähintään 30 päivän ajan kuulutuksen julkaisemisesta. Selvitä hakemusasian diaarinumero sekä hakija, sillä ne ovat pakollisia tietoja muistutuksen tai mielipiteen tekemisessä.
Lähetä muistutukset ja mielipiteet aluehallintovirastolle sähköisellä lomakkeella, josta löydät yksityiskohtaisempia ohjeita muistutuksen ja mielipiteen laatimiseen. Palvelu ei vaadi tunnistautumista ja se on maksuton.
Tarvittavat luvat
Ympäristölupa pitää hakea toiminnalle, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästöraja-arvojen, tarkkailun ja muiden lupamääräysten on perustuttava BAT-päätelmiin.
Tarvittavia lupia ja päätöksiä hankkeessa ovat muun muassa ympäristölupa,
rakennuslupa, vesilain mukainen lupa, kemikaaliturvallisuuslain mukaiset luvat ja ilmoitukset.
8.1 Ympäristölupa
Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on muun muassa ehkäistä ympäristön
pilaantumista ja vähentää toiminnasta aiheutuvia päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Laki velvoittaa, että teolliseen toimintaan, josta aiheutuu tai josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa on haettava ympäristölupaa. Luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen ympäristönsuojelusta (713/2014).
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei luvan mukaisesta toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista eikä naapuruussuhdelain (26/1920) mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen käsittelystä vastaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI). Valvontaviranomaisena alueella toimii Uudenmaan ELY-keskus.
Hanke on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 27 §:n sekä liitteen 1 perusteella. Laitos on direktiivilaitos, jota koskee liitteen 1 taulukon 1 kohtien:
Metalliteollisuus
• 2b) Raakaraudan tai teräksen tuotanto (primääri- tai sekundäärisulatus), mukaan lukien jatkuva valu, kapasiteetin ylittäessä 2,5 tonnia
tunnissa.
• 2g) Rautametallien kuumavalssaamo, jonka kapasiteetti ylittää 20
tonnia tunnissa tai takomo, jossa vasaroiden iskutyö ylittää 50 kilojoulea vasaraa kohti ja lämmitysteho ylittää 20 megawattia
• 2h) Metallien tai muovien pintakäsittely elektrolyyttistä tai kemiallista
menetelmää käyttäen käsittelyaltaiden yhteenlasketun tilavuuden ollessa yli 30 m3
Kemianteollisuus
• 4a) Epäorgaanisten kemikaalien valmistus
Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien
käsittely
• 13c) Taulukon 1 mukaisen laitoksen jätevesien erillinen jätevedenpuhdistamo, joka ei kuulu yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun
neuvoston direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan
• 13g) Kaatopaikat, joihin tuodaan enemmän kuin 10 tonnia jätettä
vuorokaudessa tai joiden kokonaiskapasiteetti on enemmän kuin
25 000 tonnia, lukuun ottamatta pysyvän jätteen kaatopaikkoja.
Ympäristölupahakemusta voidaan valmistella YVA-menettelyn aikana. Ympäristölupahakemus on mahdollista panna vireille jo YVA-menettelyn ollessa kesken. YVA-ohjelma ja YVA-selostus ja viranomaisen antama perusteltu päätelmä liitetään ympäristölupahakemukseen. Näin ollen ympäristölupaa ei myönnetä ennen kuin YVA-selostus on valmistunut ja yhteysviranomainen on
antanut siitä perustellun päätelmänsä.
8.2 Vesilain mukainen lupa
Vesilaissa (587/2011) säädetään vesitaloushankkeiden luvanvaraisuudesta. Vesilakia sovelletaan Suomen aluevesillä sekä talousvyöhykkeellä. Vesitaloushanke tarkoittaa vesi- tai maa-alueilla toteutettavaa toimenpidettä tai rakennelman käyttämistä, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön. Vesilain luvussa 3 (2 §
ja 3 §) kuvatut toiminnot vaativat vesiluvan. Vesilain mukainen lupa tarvitaan
(vedenotto- ja) purkurakenteiden rakentamiseen ja pintaveden ottamiseen.
Alueella on voimassa olevia lupia liittyen vedenottoon merestä ja Marsjö-järvestä. Alueella olleen voimalaitoksen sulkemisen liittyvän lupien osarauetuksen ulkopuolella ovat olleet myös mm. raakavesilaitos ja jäähdytysvesikanaalit. Lupien siirtäminen tämän hankkeen käyttöön selvitetään.
Vesilain mukainen ruoppauslupa tarvitaan aina yli 500 m3 ruoppauksille.
Lupaviranomaisena vesilain mukaisissa luvissa tässä hankkeessa toimii EteläSuomen Aluehallintovirasto (AVI).
Etusija ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen käsittelyssä
Toiminnanharjoittaja voi hakea etusijamenettelyn soveltamista vesitalous-tai ympäristölupahakemuksen käsittelyssä vuosina 2023–2026. Etusijamenettely perustuu väliaikaisen ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin (898/2009) väliaikaisesti lakimuutoksen (1144/2022) lisättyyn uuteen 2 a §:ään.
Etusijalle pääsyn tarkoituksena on mahdollistaa lupahakemuksen tavanomaista nopeampi käsittely aluehallintovirastossa. Etusija lupahakemuksien käsittelyssä annetaan sellaisille vihreää siirtymää edistäville hankkeille, joiden toiminnassa on otettu huomioon Ei merkittävää
haittaa -periaate (DNSH). Pyynnön yhteydessä esitetään selvitys Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumisesta. Lupamenettely ja lupaharkinta eivät muutoin poikkea tavanomaisesta.
8.4 Louhinnan ja murskauksen luvitus
Hankealueen mahdollisten maanrakennus- ja louhintatöiden aloittaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaista lupaa. Maa-aineslaki (MAL 555/1981) ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu viranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään suunnitelmaan. Rakentamisen yhteydessä syntyneiden kaivannaisjätteiden sijoittaminen voidaan ratkaista MRL:n
mukaisessa lupamenettelyssä, mikäli niitä sijoitetaan samalle lupa-alueelle.
Mikäli louhitun kalliokiviaineksen murskausta tehdään alueella vähintään 50
päivän ajan toiminta tarvitsee ympäristöluvan. Murskaamo tulee lähtökohtaisesti sijoittaa ns. murskausasetuksen (800/2010) mukaan siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tätä lähempi murskaus vaatii luvituksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla luvilla. Alle 200 etäisyydellä tapahtuvassa murskauksessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta 644/2011) vaatimuksia.
8.5 Rakennuslupa
Laitoksen rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaista rakennuslupaa, joka haetaan kaupungin rakennusvalvonnalta. Rakentamista valmistelevia toimenpiteitä, kuten puiden kaato, kaivamista ja paalutusta vodaan tehdä ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista. Tarvittaessa valmistelevia toimenpiteitä varten haetaan maisematyölupaa (MR L132/1999, 128 §). Myös pienemmille rakenteille, kuten säiliöille tai tilapäisille varastorakennuksille, voidaan tarvita erilliset toimenpideluvat, mikäli niitä ei ole sisällytetty rakennuslupahakemukseen.
Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että mahdollinen hankkeen vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu. Lähtökohtaisesti kaavan tulee olla lainvoimainen, jotta rakennusluvan voi myöntää.
Hankealueen mahdollisten maanrakennus- ja louhintatöiden aloittaminen ennen rakennusluvan myöntämistä edellyttää mahdollisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maisematyö- tai toimenpidelupaa.
8.6 Risteämislausunto
Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridiltä risteämälausunto. Voimajohtoalueen risteämä voi olla esimerkiksi maanalainen rakennelma, kevyen liikenteen väylä, tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämislausunnossa tulee huomioida myös alueen louhintatyöt.
8.7 Kemikaaliturvallisuuslain mukaiset luvat ja ilmoitukset
Laitos tulee todennäköisesti olemaan kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) mukainen laajamittainen kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittava laitos eli Seveso III -laitos, jonka toiminta edellyttää lupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). Tukes määrittelee suuronnettomuusvaarallisille laitoksille ja niitä ympäröiville alueille niin sanotut konsultointivyöhykkeet, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja merkittävään rakentamiseen on pyydettävä lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta.
Alueen muita laitoksia, joille on määritelty konsultointivyöhyke ovat:
8.8 Kaavoitus
Ympäristölupien osalta luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Hankealueella on vireillä asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Rakennus- ja ympäristölautakunta on päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen laadinnan 22.1.2019 § 13 ja kunnanhallitus hyväksyi 26.8.2019 osaltaan kaavoituksen käynnistyssopimuksen.
8.9 Lentoestelupa
Hankkeessa selvitetään ilmailulain (864/2014) mukaisen lentoesteluvan tarve. Ilmailulain mukaan määrätyn korkuisen laitteen, rakennuksen tai rakennelman ja merkin asettamiseen tarvitaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta lupa, jos este voi häiritä lentoliikennettä. Lentoestelupaa varten tulee hakijan ensin pyytää Fintrafficin (Fintraffic Lennonvarmistus Oy) lennonvarmistuksen lausunto esteestä. Lentoesteen pystyttäjän ei tarvitse hakea lentoestelupaa silloin, jos lentoestelausunnossa todetaan, ettei pystytettävällä esteellä ole vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tällöin kyseinen lentoestelausunto riittää selvitykseksi esteen pystyttämiselle.
8.10 Muinaismuistolain mukainen kajoamislupa
Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa suojeltu muinaismuistolailla (295/1963). Muinaismuistolain 1 §:n 2 momentin mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti ilman eri toimenpiteitä lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset ja kieltää sellaiset toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännöksen säilymiselle.
Mikäli maata kaivettaessa löytyy kiinteä muinaisjäännös, laki määrää keskeyttämään työn ja ilmoittamaan asiasta Museovirastolle.
Mikäli tulee tarve poiketa muinaismuistolaista, tulee hakea ns. kajoamislupaa. Muinaismuistolain 11 §:n mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen voidaan myöntää lupa, jos muinaisjäännös tuottaa merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa. Muun lain nojalla myönnetty lupa hankkeen toteuttamiseen, esim. rakennuslupa tai maa-aineslupa, ei poista velvollisuutta hakea lisäksi kajoamislupaa, jos hankealueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Kajoamisluvan myöntää Museovirasto.
8.11 Luonnonsuojelulain mukainen poikkeamislupa
Luonnonsuojelulaissa (LSL, 9/2023) pykälien 66 §:n tai 83 §:n mukaisen poikkeusluvan hakeminen alueelliselta ELY-keskukselta voi tulla tarpeeseen, mikäli hanke vaikuttaa luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin tai suojeltuihin elinympäristöihin tai lajeihin. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana.
8.12 Tutkimuslupa
Maastossa tehtäviä tutkimuksia (esim. pohjatutkimukset tai maaperätutkimukset) varten tarvitaan aina lähtökohtaisesti tutkimuslupa. Tutkimusluvista ei määrätä kootusti missään tietyssä laissa tai asetuksessa, vaan se kulkee eri menettelyjen alaisena lupaprosessina. Ensisijaisesti tutkimuslupa pyydetään kiinteistönomistajalta. Tutkimuslupaa pyydettäessä kiinteistönomistajan kanssa kannattaa sopia korvauksesta. Jos kiinteistönomistaja ei anna lupaa, tulee tutkimuslupaa hakea aluehallintovirastosta.
Tutkimuslupa voidaan hakea esim. vesilain alaisissa hankkeissa joko vesiluvan yhteydessä tai erillisenä hakemuksena. Tutkimusluvasta määrätään vesilain (587/2011) 18 luvun 7 §:ssä. Tutkimus on tehtävä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen omistajalle ja alueen käytölle.
Muinaisjäännösten tutkimusluvat myöntää muinaismuistolain (295/63) 10 §:n nojalla Museovirasto. Lupaa on haettava aina, kun tutkimuksessa käytetään muinaisjäännökseen kajoavia menetelmiä.
8.13 Liittymälupa maantiehen
Uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liittymien parantaminen ja/tai leventäminen edellyttävät liittymälupaa. Luvista säädetään laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005). Luvan myöntämisestä vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Liittymäluvan tarve selviää jatkosuunnittelussa.
8.14 Liittymislupa sähköverkkoon
Sähköverkkoon liittyminen edellyttää liittymissopimuksen tekemistä kantaverkkoa hallinnoivan yhtiön kanssa (Fingrid Oyj).
8.15 Meluilmoitus
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) edellyttää meluilmoituksen tekemistä toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Viranomainen antaa asiasta päätöksen. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta. Jos
rakennustyöt kuitenkin aiheuttavat normaalista toiminnasta huomattavasti poikkeavaa melua, esimerkiksi pontitukset tai poraukset, on meluilmoituksen tekemisestä hyvä neuvotella Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Vastaavasti voidaan toimia, jos laitoksen käyttöönoton yhteydessä syntyy poikkeavaa melua.
8.16 Päästölupa
Teräksen valmistus kuuluu päästökaupan piirissä oleviin toimialoihin (päästökauppalaki 311/2011., 2 § 5) raudan- ja teräksen tuotanto, mukaan lukien jatkuva valu, jos tuotantokapasiteetti on yli 2,5 tonnia tunnissa). Päästölupa koskee hiilidioksidipäästöjä. Päästölupaa haetaan Energiavirastolta, joka on Suomen kansallinen päästökauppaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluvat päästökaupan lupa-, rekisteri- ja valvonta-asiat. Meneillään oleva päästökauppakausi kattaa vuodet 2021–2030.
8.17 Erikoiskuljetuslupa
Maantiekuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitut mitta- tai massarajat. Erikoiskuljetuslupaa haetaan kirjallisesti lähettämällä lupahakemus tai vapaamuotoinen hakemus Pirkanmaan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki erikoiskuljetusluvat Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tehtaan komponenttikuljetukset voivat vaatia erikoiskuljetusluvan hakemista.
8.18 Muut mahdolliset luvat
Jos hanke edellyttää maaperän kunnostusta, ilmoitus tulee tehdä paikalliselle ELY-keskukselle 45 päivää ennen toiminnan aloittamista. Jos hanke edellyttää erilaisten linjojen kaivamista tiealueella, toiminta voi vaatia sijoituslupaa ELY-keskukselta ja kaivuu lupaa kaupungilta. Lisäksi hanke voi edellyttää painelaitteiden rekisteröintiä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukesin) ylläpitämään rekisteriin ja sijoitussuunnitelman laatimista ja tarkastuslaitoksen suorittamaa tarkastamista painelaitelain (1144/2016) mukaisesti. Hankkeen vaatimien lupien tarve tarkentuu suunnittelun edetessä.
Haettavien lupien määrä voi kuulostaa siltä, että hankkeen eteneminen hidastuu tai estyy niiden takia. Tähän päätelmään ei kuitenkaan kannatta tukeutua. Esimerkkinä viimeaikaisista saastuttavissa hankkeista Kotkan akkumateriaalitehdas. Tehdas on saanut ympäristöluvan, jonka mukaan tehdas saa laskea jätevesiään puhdistamattomina mereen. Tehdas herättää voimakasta vastustusta Haminan seudulla. Taustalla on huoli Suomenlahden tilasta ja pelko jätevesipäästöistä Haminan sisäsaaristoon, joka on jo valmiiksi korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Haminan edustalle johdettavien jätevesien mukana mereen päätyy erityisesti sulfaattia ja ammoniumtyppeä. Jätevesien mallinnetulla vaikutusalueella on vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue.
Vertailukohta sulfaatin riskeistä on otettu Talvivaaran kaivoksesta, jonka merkittävimmät ympäristöhaitat aiheutuivat sulfaattipäästöistä. Ne pilasivat järviä kaivoksen lähellä.