TRL – Technology Readiness Levels
Teknologian kypsyyden arviointi
TRL on menetelmä, jossa mitataan teknologian kypsyyttä. Arvioinnissa on yhdeksän TRL-tasoa, joista jokainen sisältää erityiset läpäistävät ja ISO-standardin alaiset kriteerit. Asteikko kattaa koko innovaation kehittämisen konseptointivaiheesta kaupalliseen käyttöönottoon.
Teknologian kypsyyden arviointia (Technology Readiness Assessment, TRA) käytetään vähentämään teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon liittyviä riskejä. Teknologian
kypsyystason (Technology Readiness Level, TRL) määritys on työkalu, jolla voidaan arvioida organisaation tutkimus- ja kehitystyön edistymistä. Määrittämällä teknologialle TRL voidaan tuottaa yleinen ymmärrys teknologian tilasta ja käyttää tätä tietoa hyväksi mm. riskienhallinnassa sekä tehtäessä teknologian rahoitukseen ja käyttöönottoon liittyviä päätöksiä.
Blastr Green Steel miljardihankkeen TRL lukemasta tai edes suunnitelmasta ei ole puhuttu mitään, ei konsulttien raporteissa eikä heidän omissa julkaisuissaan. Onko TRL arviointia olemassa ja jos on, miksei siitä informoida? Luulisi kuitenkin rahoittajien olevan kiinnostuneita hankkeen tilasta ja minkälaisia riskejä siihen sisältyy. Saatavilla olevan tiedon valossa BSG (Blastr Green Steel) projektin voidaan arvioida olevan TRL asteikolla 2/9.
Linkissä on malliksi artikkeli Fusion specific Technology Readiness Levels:
Otteita: ”Technology Readiness Levels (TRLs) give a good idea of maturity of new technology and are used by industry and government organisations worldwide. Nine TRLs exist ranging from initial ideas at Level 1 where basic principles are observed to fully robust technologies validated for application in industry at Level 9.”
”The 1 to 9 TRL scale is an ordinal scale. The effort or time needed to move from one point to another may not be linear. TRLs are time specific and most importantly context specific. TRLs should not be used to measure progress, risk, cost or duration. TRLs of individual items say nothing about whether the whole system will work together. The integration and interfaces need to be assessed separately.”
Figure 1 on erinomainen yhteenveto: TRL of System, Materials, Methods, Manufacturing and Instrumentation.
”Benefits of TRLs are that they can help decide whether a technology is ready for implementation and can help plan its further development. For cost-effective development of a technology, a better definition of TRLs is needed as it will help focus the resources. The example shown in Figure 1, indicates the target TRLs to be achieved by a project and a stage gate.”
Figure 2 esittää esimerkin projektin etenemisestä vaiheesta toiseen:
Research (TRL1-3) -> Development TRL4-6) -> Deployment (TRL7-8) -> Operation (TRL9).
”Note that technologies with low TRL can mature more quickly and technologies with high TRL can stagnate and never mature as is shown in case 2 of Fig 3. Furthermore, new technologies can be accelerated by use of AI and Industry 4.0.”
Linkissä on vielä Mervi Hokkasen opinnäytetyö ”Materiaalia lisäävän valmistuksen sovellukset ja teknologinen kypsyys : Puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden näkökulmasta”, Turku AMK 2021, 149 s:
https://www.theseus.fi/handle/10024/493203
Taulukoon 4 on listattu vasemmalle NASA:n ja DOD:n, ja oikealle EU:n TRL-asteikon
määritelmät, DoD on Department of Defence (USAn puolustusministeriö). Vaatimukset ovat molemmissa asteikoissa samat, mutta määritelmät poikkeavat termeiltään hieman toisistaan. Alkuperäiset englanninkieliset määritelmät on esitetty liitteessä 2. Taulukosta voidaan havaita, että TRL 1 vastaa suunnilleen perustutkimusta, TRL 2–3 soveltavaa tutkimusta, TRL 3–5 kokeellista kehittämistä, TRL 6–8 demonstrointia ja TRL 9 täysimittaista käyttöönottoa. Karkeasti voidaan jakaa kypsyystasot 1–3 tutkimukseen, 4–6 kehitystoimintaa ja 7–9 käyttöönottoon liittyviin vaiheisiin.
Luvussa 5 Teknologian kypsyyden arviointi, s.41-43, on kuvio 11: ”Teknologian hankinta- ja toimitusvalmiustasojen kuvaus (Pääesikunta 2012)”.
