Työpaikat ja verotulot – totta vai tarua?
Ramboll Finland Oy:n (kansainvälisen Ramboll konsernin suomalainen tytäryhtiö) laatimassa raportissa (aluetalousvaikutusten arviointi) käsitellään Länsi-Uusimaata, johon kuuluu Espoo (62%), Hanko, Inkoo (1,1%), Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Pieni Inkoo siis pelastaa Länsi-Uudemaan talouden ja työllisyyden?
Arviointiskenaarioiden pohjatietona on käytetty tuotantolaitosinvestoinneista vastaavilta tahoilta saatuja lähtötietoja suunnitellun tuotantolaitoksen toiminnasta sekä rakentamisen ja käytön ajan kustannuksista. Näitä tietoja on täydennetty tutkimustiedolla sekä selvityksillä vastaavan kokoluokan hankkeesta ja toiminnasta (Blastr, 2023; European Parliament, 2020; H2 Green Steel, 2023; Koch Blank, 2019; Mayer et al., 2018; Medarac et al., 2020). Hanke ovat vielä kehitysvaiheessa, joten arvioinnin pohjana käytetyt tiedot investoinnin ja käytön ajan tarkemmista kustannuksista saattavat muuttua ennen lopullista investointipäätöstä ja toiminnan käynnistämistä. Mikä on vastaavan kokoluokan hanke ja toiminta, johon edellä viitataan?
Työpaikkoja Inkooseen
Blastr Green Steel lupaa Inkooseen 1 200 työpaikkaa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mista-inkoon-terastehtaaseen-saadaan-1-200-tyontekijaa-kylla-tanne-toihin-paasee/8603742.
Työpaikkoja ei ole lainkaan eroteltu sen mukaan, muodostuvatko työpaikat paikallisissa yrityksissä vai hakeudutaanko hankkeen palvelukseen. Raportissa todetaan:
Inkoossa toimii useampia pienempiä alan toimijoita, joiden voidaan odottaa tavoittavan osan näistä vaikutuksista, mikäli he pystyvät kehittämään ja kasvattamaan toimintaansa projektien vastaamiin tarpeisiin. Hankinnat kuitenkin todennäköisesti kilpailutetaan, mutta ammattitaitoiset alueelliset toimijat ovat kilpailutuksessa vahvoilla, sillä kaava-alueelle sijoittuvat toimijat pyrkivät todennäköisesti käyttämään alueellisia toimijoita, mikäli ne pystyvät tarjoamaan projektin laadun edellyttämiä tuotteita ja palveluita. Haasteeksi Inkoon alueen toimijoille voi kuitenkin muodostua se, että he eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi laajamittaisia palveluita, sillä toimijoiden nykytoiminnan laajuudessa pystyttäisiin vastaamaan ainoastaan noin 10 % suunnitellun hankkeen edellyttämistä tuotteista ja palveluista toimialoilta.
Toimijoiden tulisi kyetä reagoimaan uuteen tarpeeseen rakentamisprojektien varmistuessa ketterästi mm. hankkimalla ja kouluttamalla lisäosaajia. Hankkeet tulevat myös edellyttämään erityisosaamista mm. laiteasennuksissa, joten osa näistä palveluista tullaan hankkimaan muualta Länsi-Uudeltamaalta tai suoraan laitetoimittajien kautta.
Rakentamishankkeen arvoketjuissa olevat toimijat investoivat uuteen kalustoon, koneisiin ja laitteisiin sekä kiinteistöihin noin 131 miljoonaa euroa, jotta he pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisiä ja ajantasaisia tuotteita ja palveluita muille toimijoille muuttuneessa talouden tilanteessa.
Millä rahalla Inkoon pienet toimijat investoivat, palkkaavat ja kouluttavat työvoimaa?
Novago yrityshakemiston avulla selviää, että Inkoossa ei ole ainuttakaan liikevaihtoluokassa 400 – 999 000 euroa olevaa rakennusalan yritystä, joiden henkilöstömäärä on 0-4 henkilöä. Pienemmässä liikevaihtoluokassa 200 – 399 000 euroa löytyy 9 yritystä. Onko sen kokoluokan yrityksillä resursseja vastata hankkeen vaatimuksiin?
Kuljetusalan yrityksiä liikevaihtoluokassa 200 – 399 000 euroa, henkilöstömäärä 0-4 löytyy 6 kpl. Seuraavassa liikevaihtoluokassa 1 yritys. Majoitus- ja ravitsemusala yrityksiä liikevaihtoluokassa 200 – 399 000 löytyy 1, isommassa ei yhtään. Toimialasta ja liikevaihtoluokasta riippumatta yrityksiä joiden henkilöstömäärä on 10 – 19 henkilöä löytyy 7 kpl, mm. kunta, Understödsföreningen för Västankvarn Skolor rf (Västankvarn Gård) ja Lantis. Seuraavassa henkilöstöluokassa 20 – 49 henkilö vain Inkoo Shipping Oy, isompaa työllistäjää ei ole.
Tutki lisää Inkoon yrityksiä täällä https://novago.yrityshakemistot.fi/fi/companies?m=149&p=1&ps=20&lang=fi
Suomen verokiila on korkea, minkä vuoksi työllistämisen kustannukset ovat suuret. Mediaanituloisen työntekijän kustannus työnantajayritykselle on yli 5300 euroa kuukaudessa, kun huomioidaan vuosi- ja sairaslomat sekä arkipyhät. Työntekijälle lomarahoineen jää käteen 2440 – 2700 euroa kuukaudessa riippuen iästä, kotikunnasta ja kuuluuko kirkkoon vai ei.
Huhtikuussa 2024 aloitettiin 68 % enemmän konkursseja kuin huhtikuussa 2023. Asiakastiedon mukaan konkurssiin asetettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 2,0 miljardia euroa. Niissä työskenteli arviolta yhteensä runsaat 8 000 henkilöä. Heikko talouskehitys korostui mm. rakennusalan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan kohdalla. Kumulatiiviset vaikutukset ylettyvät tietysti laajemmalle.
Olisi hienoa, jos uudet yritykset saisivat suunnitellusta hankkeesta boostia. Tilanne ei kuitenkaan oli niin yksinkertainen. Pääomat on konkurssissa menetetty eikä lainaa saa edes toimintakuntoinen yritys tällä hetkellä. Hankkeen edellyttämät investoinnit eivät voi toteutua ilman rahoitusta.
Raportissa todetaan, että osa työntekijöistä pendelöi työn perässä muualta Länsi-Uudeltamaalta Inkooseen, jolloin työllisyysvaikutukset sekä alueella muodostuva verotettava tulo jakautuvat tasaisemmin alueen kunnille. Työtekijöitä varten tullaan alueella tarvitsemaan uusia asuntoja, palveluita ja virkistystoimintaa, mikäli työvoiman halutaan hyödyntävän alueen palveluita sekä muuttavan kuntaan asumaan. Inkoolla ei kuitenkaan ole varaa investoida asuntotuotantoon. Kunta on tehnyt viime vuosina huomattavia uusinvestointeja, jotka ovat kasvattaneet kunnan velkataakka ja siten korkokustannuksia. Inkoo etsii ratkaisuja kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi (Kirkkonummen Sanomat 2.4.2024)
https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&com=6/159/74395/8f16d307e9
Kunnalla ei ole muuta ideaa, kuin yrittää houkutella joku toimija toteuttamaan kohtuuhintaisia asuntoja Inkooseen. Tämä idea on valitettavasti vailla realismia: asuntorakentaminen on jäissä. Näin ollen näistä naapurikuntien työntekijöistä ei jää yhtään veroeuroa Inkooseen.
Tilastokeskuksen aineistojen mukaan vuonna 2023 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 21 000 asunnolle, kun taas käynnistyneitä asuntohankkeita oli 23 000 asunnon verran. Molemmat lukemat olivat alimmat koko 2020-luvulla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella rakennushankkeita valmistui Tilastokeskuksen mukaan 43 % vähemmän verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2023. Vastaava näkyy myös asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrässä, sillä lupia myönnettiin vuonna 2024 tammi-huhtikuussa 47 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennussektoria alkuvuodesta 2022 lähtien vaivanneeseen alakuloon ovat vaikuttaneet erityisesti kohonnut kustannustaso, korkeammat rahoituskustannukset ja kuluttajien heikko luottamus talouteen sekä näistä johtunut kysynnän dramaattinen lasku.
”Rakennusliikkeillä on yhä paljon myymättömiä uusia asuntoja taseessaan. Uskon, että niistä halutaan päästä ensin eroon ennen kuin uutta aloitetaan rakentamaan”, Henna Mikkonen, Säästöpankin pääekonomisti
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mahdolliset uudet työpaikat eivät synny paikallisiin yrityksiin. Onko Blastr Green Steel aloittanut koulutusohjelmat henkilökuntaansa varten?
Alla linkkejä SSAB koulutusohjelmiin:
https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/tyopaikat/young-professionals/european-graduate-program
https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/tyopaikat/development-and-trainee-program
Verotulot Inkooseen
Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöveron osuudesta sekä kiinteistöverosta. Kunta on myös verovelvollinen, sillä kunnat ovat liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisia ja joskus myös tuloverovelvollisia.
Kunnallisvero on kunnan verotuloista merkittävin erä. Kunnassa asuvan luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava ansiotulostaan kunnallisveroa. Ansiotuloa ovat esimerkiksi palkka- ja eläketulot. Pääomatuloista, kuten korkotuloista, vuokratuloista, luovutusvoitoista ja metsätalouden pääomatulosta, suoritetaan veroa vain valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava tulo muodostuu veronalaisista tuloista vähennettynä lainsäädännössä määritellyin vähennyksin. Inkoon kunnallisveroprosentti 2024 8,1 ja evankelisluterilaisen seurakunnan tuloveroprosentti 1,75
Yksittäisen kunnan saama osuus yhteisöveron tuotosta muodostuu siten, että yhteisöveron tuotosta erotetaan kuntien jako-osuuden mukainen ryhmäosuus koko yhteisöveron tuotosta. Suurin osa yhteisöveron tuotosta ohjautuu valtiolle. Kuntien lakisääteinen jako-osuus yhteisöveron tuotosta vuonna 2019 oli 31,3 prosenttia, mutta erilaiset muutokset veropohjassa aiheuttavat sen, että kuntien jako-osuus vaihtelee vuosittain, kun verotuloja vähentäviä muutoksia kompensoidaan kunnille jako-osuutta korottamalla. Yhteisövero on viime vuosina myös toiminut valtion rahoituksen ohjausvälineenä kunnille. Vuosille 2020 ja 2021 hallitus korotti määräaikaisesti kuntien jako-osuutta 10 % -yksiköllä osana kuntien koronatukipakettia. Korotusten arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuloja reilulla miljardilla eurolla vuosina 2020–2023.
Kuntien saama osuus yhteisöverosta jaetaan kuntien kesken vuosittain etukäteen vahvistettavien kuntakohtaisten jako-osuuksien perusteella. Kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Yritystoiminnan lisäksi kuntien jako-osuuteen vaikuttaa alueen metsäkeskuksen bruttokantorahatulot ja kunnan metsien pinta-ala kyseisinä vuosina.
Kunta ei voi suoraan vaikuttaa saamaansa yhteisöveron määrään, mutta luomalla edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle alueellaan kunta voi pidemmällä aikavälillä hyötyä sen seurauksista myös yhteisöveron tuoton kautta.
Kiinteistövero on kunnallinen vero, joka määrätään kunnassa sijaitsevasta kiinteistöstä sen omistajalle. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa sekä vesialueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin, maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat. Kunnat eivät maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä.
Kiinteistövero määräytyy kiinteistöveroprosentin mukaisena osuutena kiinteistön verotusarvosta. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus määritellä vuosittain käytettävät kiinteistöveroprosentit eri kiinteistötyypeille. Kunnan tulee määrätä kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.
Kunta voi tämän lisäksi halutessaan määrätä käytettävät veroprosentit muille kiinteistötyypeille. Jos niitä ei määrätä, myös näihin kiinteistöihin sovelletaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia.
https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/verotus
Inkoon verotuotot 2023
Kokonaisverotuloista 11 997 341 € oli kunnallisveroa, mikä ylittää talousarvion 195 341 eurolla. Inkoon kunnan kunnallisveroprosentti oli 8,11 % vuonna 2023 vuodenvaihteessa 31.12.2022 toteutuneen 12,64 prosentin vähennyksen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä hyvinvointialueelle. Kunnallisveron kehitys oli positiivinen lähinnä sopimuksenmukaisista palkankorotuksista johtuen. Kunnallisverokehitys oli myönteinen lähinnä johtuen sopimuksenmukaisista palkankorotuksista. Kunta sai lisäksi vielä vuoden 2023 alussa verotuloja korkeamman 20,75 tuloveroprosentin mukaan.
Kiinteistöveron osuus verotuloista oli 3 169 027 euroa. Kiinteistöveron kehitys oli positiivinen ja tuotti 2 031 234 € ylittäen talousarvion 19 027 eurolla.
Yhteisöveron osuus oli 1 140 165 €, eli talousarvio ylittyi 24 665 eurolla. Yhteisöveron kehitys oli arvioitua heikompi, koska yritykset olivat vähentäneet maksettuja ennakkoveroja. Vuoden aikana tehdyn talousarviovähennyksen jälkeen, kunta pystyi täyttämään muutetun talousarvion.
Yhteisöverotulot laskivat noin kolmanneksen. Kiinteistöveron merkitys kunnan taloudelle muodostui entistä tärkeämmäksi kiinteistöveron osuuden kokonaisverotuloista huomattavasti noustessa.
Blastr aikoo rakennuttaa tehtaan ulkomaalaisten voimin eli siitäkään ei tule Inkooseen tuloja eikä työpaikkoja.
Blastr mahdollinen tuotto ei tule jäämään Suomeen, eikä näin ollen myöskään yhteisöverotuottoja ole oletettavissa. Blastr Green Steel Oy on rekisteröity Helsinkiin ja konsernirakenteen vuoksi on oletettavaa, että luvatut yhtiön yhteisöverotulot eivät jää Suomeen vaan päätyvät emoyhtiölle Norjaan. https://elinvoimaineninkoo.fi/blastr-green-steel-oy/
Raportissa ei ole kerrottu kiinteistöveron arviosta muuta, kuin että se perustuu noin 40 hehtaarin alueella toimivaan tehtaan rakennusmassan ja maapohjan verotukseen (Aula & Huovinen, 2024). Maapohjasta kunta saa nytkin kiinteistöverotuloja, lisäys muodostunee ainoastaan rakennusmassan osalta.
Vaaditut investoinnit
Mitkään markkinoiduista positiivisista vaikutuksista eivät toteudu, mikäli kunta ja alueen yritykset evät toteuta seuraavia toimia (ote raportista):
uusien alueiden kaavoittaminen, asuinrakennusten rakentaminen työvoimalle sekä alueiden infrastruktuurin, liikenneyhteyksien ja palveluiden kehittäminen. Myöskään pehmeitä arvoja tai alueen viihtyvyyttä, ei sovi unohtaa. Mikäli Inkoon kunta, lähialueen kunnat sekä niiden toimijat voivat mukautua kehittyneeseen toimintaympäristöön ja tarjota uuden tuotantolaitoksen ja niiden arvoketjujen toimijoiden tarvitsemia tuotteita ja palveluita on odotettavissa, että alueelliset Vihreän teräksen tehtaan aluetalousvaikutusten arviointi toimijat voivat tavoittaa arvioitua suuremman osan vaikutuksista. Mikäli toimintaa yrityksissä ei kuitenkaan kehitetä tai työvoiman alueelle muuttamisesta ja sijoittumisesta tulee kynnys, on odotettavissa, että alueelliset vaikutukset ovat arvioitua pienemmät.
Vaihtoehdoksi jää raportissakin usein mainittu ulkomailta tilatut hankinnat ja työvoima. Inkoolle ja suomalaisille veronmaksajille jää pilaantunut luonto ja ympäristö sekä kasvaneet kustannukset.